Asutko junanradan varrella, tykkäätkö junista?

Täällä nainen jonka kesämökin aidan takana kulkee junanrata!

Entinen mummolani jossa lapsena vietin kesäni perheeni kanssa, tämä ainoa pysyvä kotirakennelma ollut minulla ihan talona ja pihana, toki olen kymmenissä osoitteissa jo asunut muuallakin, olenhan n49.

Minusta junat ihania. Mökkini piha täysin aidattu kun täällä aina asunut ja elänyt myös koiria ja lapsia, nyt vain koira ja minä. Aidan toisella puolella joki jossa ihana hiekkaranta ja toisen suunnan aidan takana raiteet. Lapsena muistan kun ihan tässä lähellä oli seisake josta aina matkasimme kaupunkiin ostamaan mansikoita ja uimaleluja, siltä minusta ainakin tuntuu, ehkä ostimme muutakin.

Nyt seisake poistettu käytöstä ja vaikka vieläkin asema lähellä niin tykkään kun junat viilettää valtavaa vauhtia mökkini ohitse, melkein tuntee olevansa matkalla itsekkin ja tempautuu mukaan vauhdikkaaseen tunnelmaan.

Myös siksi tykkään voin elää kuin Face-kuvaelmassa "on The real Life". Kesäisin istun vihdan kanssa bikineissä saunan kuistilla viinilasista siemaillen yöjunan kiitäessä ohitse. Joskus riisun bikinit veturin mentyä ohi ja keimailen ravintolavaunussa istuville ja maisemia hyteistään katseleville ohikiitäjille peppuani saunaan mennessä keikutellen.

Päiväjunan tullessa kiirehdän kasvimaalle tai jokeen ilakoimaan jos on kuuma. Ajattelen junassa kuumissaan matkustavien, väliasemien uuvuttamien matkalaisten kaihoavan kanssani vesileikkeihin. Myös usein menen kiikkumaan hurjat vauhdit ottaen jolloin melkein näyttää että voisin hypätä ohikiitävän junan yli.

Joskus tulee yllättäviä rahtijunia joista saan vain pienen ennakkovaroituksen, osaan aistia raiteiden huminan. Yllättävän rahtijunan tullessa aina vähintään vilkuttelen veturimiehille tai näytän jonkinlaista käsimerkkiä tai saatanpa näyttää muutakin tai tehdä kuperkeikkoja tai kärrynpyöriä.

Lapsina joskus  laitettiin kolikoita raiteille ja eteisessä purkki täynnä liiskaantuneita kolikoita- pisimpänä kahdesta peräkkäin asetetusta markan kolikosta malmijunan alla lähes puolen metrin pituiseksi venynyt metallilätyskä mutta tuollaista en tietenkään tee enää.

Ja jos joku ihmettelee noita vilautuksia ja tervehdyksiä niin tietäisipä vain mitä kaikkea hullua ystävät ja tuttavat on täällä tehneet, junarata villitsee ihmiset, tuntuu niin irralliselta että satoja ihmisiä tuosta vaan vilahtaa ohi. Nuorina esiteltiin harjoiteltua temppuja ja kohtauksia junanmatkustajille- ainakin kerran myös paikallinen poliisi kävi täällä puhuttelemassa siskoani kun hän oli kavereineen mökillä viikonloppujuhlissa- kymmenkunta tyttöä ja poikaa ja ennalta sovittuja kohtauksia, näin vain olen kuullut😅

Ja kyllä, aina minulla on ihastuksia junankuljettajissa. Näen vain lyhyen vilauksen mutta usein viheltävät minulle pillillään etenkin jos en ole pitkiin aikoihin ehtinyt mökille ja sitten olenkin barbina siellä pienoisrautatien maailmassa taas (noin näen asian, itsenikin ulkopuolisena jonkinlaisessa ohivilahtavassa kuvaelmassa).

Junan mentyä istun alas, juon kahvit ja riisun mahdolliset roolivaatteet, mietin heitä jotka asuvat saaristossa ohi seilaavien ruotsinlaivojen reittejen äärellä.

Onko muita jotka asuvat raiteiden tai laivareittejen lähellä?

T nainen keltaisen aidan takaa