Näkyy valoa tunnelin päässä. Jäin lokakuun alussa opintovapaalle,
kun en kestänyt enää töissä ja en sairaslomaakaan viitsinyt hakea. Olin henkisesti aivan lopussa. Nyt aloin jo ajatella, että miten toteutan työtäni kun palaan huhtikuussa.... vielä kk sitten tuollaisesta ajatuksesta tuli oksennus.
Kommentit (2)
Jäin "onneksi" äitiysvapaalle, muuten olisin lähtenyt burnoutin kautta muihin töihin. Nyt voi taas miettiä työtään järkevämmin, mutta silti oksettaa ajatuskin sinne paluusta. Työolosuhteet ovat vielä huonontuneet entisestään äitiysvapaani aikana ja voisin ihan mielelläni olla vielä toiset 1,5 vuotta pois töistä.
helpota paineet, joita mulle on asetettu jo nyt etukäteen. Mutta onneksi menen vain 2 kk ennen kesälomaa.... Kevyt aloitus siis! :) Tsemppiä! ap
Jäin "onneksi" äitiysvapaalle, muuten olisin lähtenyt burnoutin kautta muihin töihin. Nyt voi taas miettiä työtään järkevämmin, mutta silti oksettaa ajatuskin sinne paluusta. Työolosuhteet ovat vielä huonontuneet entisestään äitiysvapaani aikana ja voisin ihan mielelläni olla vielä toiset 1,5 vuotta pois töistä.