Exä kummittelee parisuhteessa
Oletko tai oletko koskaan ollut parisuhteessa jossa joku exä kummittelee mukana?
Miten se on vaikuttanut parisuhteeseesi ja miten olet pärjännyt sen kanssa?
Kommentit (37)
Terapeutin kanssa puhumaan, jos entinen suhde vaikuttaa nykyiseen. Eihän se ole kelleen reilua.
Vierailija kirjoitti:
Terapeutin kanssa puhumaan, jos entinen suhde vaikuttaa nykyiseen. Eihän se ole kelleen reilua.
Joskus niitä exiä olisi hyvä passittaa terapeutilla kun eivät ymmärrä että suhde on ohi jo, ollut jo monta vuotta mutta silti pitää toisessa roikkua kuin mikäkin läheisriippuvainen.
Vahvistaa parisuhdetta kun saadaan yhdessä pyöritellä silmiä ja naureskella exän neurooseille.
Mä tapailin kerran yhtä naista jolla oli liian tiivis suhde yhteen ex-miesystäänsä, soittelivat ja tekstailivat suurin piirtein viikoittain ja muutenkin jotenkin ihme suhde, nainen aina ylisti miehen kykyjä ja kuinka ihana se oli. Käytiin pari kertaa baarissa yhdessä, mutta päätin että en ole sellaisessa suhteessa jossa joku ex-miesystävä on aina jatkuvasti taustalla. Pitäköön sen toisen miehen jos ei osaa päästää irti ja sitoutu uuteen suhteeseen. Jos ei ole yhteisiä lapsia joita pitää hoitaa niin exät ei kuulu suhteeseen.
Exät on syystä exiä, ei niihin pidä jäädä jumittamaan.
On ollut tällaisia tapauksia. En ole koskaan ottanut kantaa, sillä mielestäni ei ole naisen tehtävä kasvattaa miestä. Jos mies ei osaa itse käyttäytyä tai omaa moraalia, niin sitten suhde hajoaa ja se siitä
Yksikään tällainen suhde ei ole jatkunut
Aika monella tuntuu olevan nykyään ajatus, että entisten kanssa ollaan ystäviä. Omasta mielestäni ei, enkä todellakaan halua entisiä säätämään elämääni. En puhu heistä sanaakaan, en muistele heitä, en vertaile, eikä kiinnosta heidän edesottamuksensa. Yhtä lailla kun fyysinen yhteys on katkaistu, katkaistu on myös henkinen. Omistaudun mielelläni perheelleni, enkä millekään kylän kokoiselle polyamoriapallolle
Mun ex-mies ei koskaan päästänyt irti omasta ex-vaimostaan. Minä siis olin ekassa liitossani ja mies toisessa.
Ymmärrän hyvin, että lapsen asioita hoidetaan tunnollisesti ja yhteisymmärryksessä ex-puolisen kanssa. Ei kai kukaan sellaista ihmistä haluaisi elämäänsä, joka kohtelisi omaa lastaan huonosti tai välinpitämättömästi.
Ongelmaksi muodostui se, että mies näki ex-vaimonsa ja lapsensa yhä samana, ehjänä perheenä, joka ajoi kaiken muun yli. Mies ei myöskään ymmärtänyt, että ex rajataan meidän elämästä, me olimme pari, eikä esim ex-vaimolle selitellä meidän talokaupoista tai raha-asioista yhtään mitään. Minun työkuvioni eivät kuulu ex-vaimolle jne. Ja ex-vaimonsa käytti tätä sumeilematta hyödykseen. Tuloksena oli kaikkea turhaa säätämistä ja sähellystä, ex hyppyytti miestä ja tietenkin samalla minuakin.
Iham liian kauan katselin tuota menoa, kunnes kyllästyin. Toisena vaimona olisin kyllä voinut olla, mutta ikuisena kakkosena ihan kaikessa en.
Vierailija kirjoitti:
Mun ex-mies ei koskaan päästänyt irti omasta ex-vaimostaan. Minä siis olin ekassa liitossani ja mies toisessa.
Ymmärrän hyvin, että lapsen asioita hoidetaan tunnollisesti ja yhteisymmärryksessä ex-puolisen kanssa. Ei kai kukaan sellaista ihmistä haluaisi elämäänsä, joka kohtelisi omaa lastaan huonosti tai välinpitämättömästi.
Ongelmaksi muodostui se, että mies näki ex-vaimonsa ja lapsensa yhä samana, ehjänä perheenä, joka ajoi kaiken muun yli. Mies ei myöskään ymmärtänyt, että ex rajataan meidän elämästä, me olimme pari, eikä esim ex-vaimolle selitellä meidän talokaupoista tai raha-asioista yhtään mitään. Minun työkuvioni eivät kuulu ex-vaimolle jne. Ja ex-vaimonsa käytti tätä sumeilematta hyödykseen. Tuloksena oli kaikkea turhaa säätämistä ja sähellystä, ex hyppyytti miestä ja tietenkin samalla minuakin.
Iham liian kauan katselin tuota menoa, kunnes kyllästyin. Toisena vaimona olisin kyllä
Tämä on minun pelkoni nyt toiselle kierrokselle lähtiessä nelikymppisenä. Minulla ei ole lapsia, joten koen olevani altavastaajana tällaisissa ihmissuhdekuvioissa, joissa toinen on jo ollut naimisissa ja on lapsia exän kanssa.
Mun eka poikaystävä oli tällainen, että ex oli edelleen kaveripiirissä. Ex soitti pitkiä puheluita yms. Kun meidän suhde loppui tää ex-nainen meni uuden poikakaverinsa kanssa naimisiin ja toki tää ex poikkis oli kutsuttu häihin myös. Sairaan outoa, mutta ei kuulunut mulle enää. Ehkä he oli enemmän kavereita alun perinkin eikä rakastuneita?
En kanssa itse ymmärrä tätä ajatusta existä kavereina, se on todella outoa. Toki on ihan ok jos sattumalta näkee ja tervehtii, mutta mielestäni ei ole reilua että uuden parisuhteen kustannuksella pitää kiinni jostain exästä. En itse pysyisi sellaisessa suhteessa jossa exät eivät kuulu menneisyyteen.
Yksi ( nyt exä ) oli sellainen että kävi pyytämättä läpi kaikki aktit exiensä kanssa, siis kertoi juurta jaksain mitä oli tehnyt sängyssä niitten kanssa ja sitten aika ajoin soitteli, tekstaili ja sometti niiden kanssa.
Lienee sanomattakin selvää että en jäänyt siihen suhteeseen.
Ex-vaimo yritti tunkea koko ajan elämääni eron jälkeen. Ensin jouduin blokkaamaan kaikki yhteiset tuttavat ja ystävät ja exän sukulaiset somessa. Sitten alkoi stalkkaus ja huhujen levittely.
En mä ainakaan haluaisi olla sellaisessa suhteessa jossa pitäisi kaveerata jonkun exän kanssa🤮
Vierailija kirjoitti:
Vahvistaa parisuhdetta kun saadaan yhdessä pyöritellä silmiä ja naureskella exän neurooseille.
Kyllä sinullekin vielä nauretaan ja kertoillaan seuraavalle tarinaa neuroottisista eksistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Terapeutin kanssa puhumaan, jos entinen suhde vaikuttaa nykyiseen. Eihän se ole kelleen reilua.
Joskus niitä exiä olisi hyvä passittaa terapeutilla kun eivät ymmärrä että suhde on ohi jo, ollut jo monta vuotta mutta silti pitää toisessa roikkua kuin mikäkin läheisriippuvainen.
Joskus sille puolisolle olis hyvä sanoa että jättää eksän rauhaan. Totuus voi olla kotona kuultuna täysin toinen.
huhuu