Miten selvitä arjesta vaativan vauvan kanssa?

vai miten? Nukkuuko se yönsä hyvin? Ettei olisi jotain allergiaa?

Yöllä nukkuu vain kainalossani ja mieluiten rinta suussa. Vauvan saa herkästi nauramaankin mutta tosiaan melkein vaan mun pitää viihdytellä. Ei tämän ikäiseltä varmaan allergiota testailla, vai miten pitäisi toimia? Ulkona vaunuissa nukkuu hyvin, yksin sisällä ei.

Jos laitan yksin sitteriin viereeni, äkkiä alkaa itku ja rauhoittuu kun otan syliin. Sama jos on isäsä sylissä, rauhoittuu kun minä otan. Isoveljen touhuille nauraa herkästi ja viihtyy lattialla tämän kanssa. Tuntuu että kaipaa vaan paljon mua ja katseltavaa, jos vaikka ollaan kerhossa niin seuraa tyytyväisenä sylissäni menoa.

Meillä vauva huusi 3 ekaa kuukautta, eikä auttanut muu kuin sylissä roikottaminen, hyssyttely ja muu heiluttelu, polven päällä pompottelu vatsallaan, kaukalossa keinuttaminen jne. Maitoallergiaa alettiin epäillä vasta kun ihokin alkoi mennä huonoon kuntoon ja parin kuukauden korvikekokeilujen ja altistusten jälkeen löytyi paha maitoallergia. Heti helpotti, kun saatiin vauvalle sopiva ruoka. Mitään ihotestejä noin pienelle ei tehdä, mutta allergialääkäri osaa neuvoa imettäjän ruokavaliokokeiluissa.



Tai sitten se voi olla vain normaalia vaativampi vauva, tosin meillä oli niin selvä ero esikoiseen ja muihin pyörittelemiini vauvoihin, että jo alusta asti pisti silmään vauvan epätavallisen kova tarve sylissä hetkuttamiseen + itkuisuus.

oli vaativa vauva( ja on vieläkin...). Nyt jälkeenpäin mietittynä olisi kyllä pitänyt viedä vaikka vyöhyketerapiaan, jos siitä olisi ollut apua. Käytännössä arki sujui vauva sylissä, eli opettelin tekemään kaiken yhdellä kädellä. Hirveän raskasta, en haluaisi kokea uudestaan. Olin silloin nuori ja ajattelin, että kaikki vauvat itkee, mutta kun sain kolmannen, huomasin ettei todellakaan itke. Meillä ei siis mitään allergioita (testattu on), temperamentiltaan vaan haasteellinen lapsi.

Nuo reput on paljon hankalampia sekä vauvalle, että kantajalle.



Kantoliinaan voi sitoa monella eri tavalla ja nyt onnistuu hyvin jo budha eli kasvot eteenpäinkin.



Hyppykiikkuun ihan hetkiseksi silloin tällöin?



Meillä on kuudes tulossa ja ei oo vauvalla muuta vaihtoehtoa kuin sopeutua porukkaan ja viihtyä hetki ilman viihdytystä lattialla tai tosiaan keikkua askareissa mukana kantoliinakyydissä :)



Minä en hirveästi sittereistä perusta.

Mies sanoi eilen tuskastuneena, että hänestä ei ole mitään hyötyä tämän vauvan kanssa. Vauvalle ei kelpaa tutti eikä pullo, joten ei ole keinoa millä isä saisi häntä rauhoiteltua. Kun mies pitää vauvaa sylissä, alkaa vauva katseella hakea mua ja kitistä tyytymättömänä, jos näkee minut niin alkaa itku hyvin äkkiä. Harmittaa kun miehen ja vauvan suhde jää niin huteraksi ja isä kokee itsensä vaan huonoksi kun vauva ei viihdy hänen kanssaan, vaikka isä miten juttelee ja leikittelee. Toki välillä ja vähän aikaa, muttei juurikaan.

Meillä on kantoliina, josta siirryin tohon manducaan kun vauva ei ekan kuukauden jälkeen enää viihtynyt kantoliinassa. Alkoi hikisenä vaan hermostua ja itkeä.

jos satsaa rahallisesti hyvään sellaiseen. Mutta all-in-all vauvan paikka onkin sylissä... eli vauvassa ei ole ainakaan mitään "vikaa". Noin pienen ei kuulu/tarvitse viihtyä itsekseen pitkää aikaa. Jaksamista!