Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Alkava muistisairaus nelikymppisellä?
23.06.2024 |
Tiedän, että av ei ole lääkärin tai terapeutin vastaanotto, mutta pakko hakea tukea jostain kun en ystäville kehtaa avautua.
Murheena on siis aviomieheni (45v) käytös, joka on mielestäni muuttunut viimeisen parin vuoden aikana erikoiseen suuntaan. Tiivistettynä voisi sanoa, että miehestä on tullut mielialoiltaan arvaamattomampi, heikompi organisoimaan ja tietty filtteri aivojen ja suun välistä puuttuu. Olen katsellut tätä vierestä, ja nyt ollaan siinä kohdassa, kun mietin, joko pitää huolestua.
Mies on siis yleisesti ottaen ihana, omistautuva aviomies ja isä, mutta hänen kanssaan asuminen on koko ajan arvaamattomampaa. Saattaa saada raivarit oikeastaan mistä tahansa, tiuskii meille (minulle ja lapsille), mutta toisaalta ei ole silti huonotuulisen oloinen. Vaikea selittää, mutta esim eilen olimme lähdössä autolla liikkeelle, pyysi minua pakkaamaan lapset autoon kun hän täytti takakontin. Noin 20 sek tämän jälkeen yrittää kävellä minun ja auton takaoven läpi, ja huutaa PAINU V-TTUUN EDESTÄ vaikka pihalla olisi tilaa ohittaakin avoin takaovi ja hän ihan hyvin tiesi, että en voi väistää samalla kun laitan taaperoa turvaistuimeen. Tämän jälkeen taas jatkaa normaalia keskustelua tavanomaisella äänellä ihan kuin mitään ei olisi tapahtunut.
Normaalit työtehtävät töissä tuntuvat tuottavan hänelle nykyisin kovaa stressiä, ja hänellä on ollut vaikeuksia nyt jo kolmessa eri työtehtävässä peräkkäin. Hän ei muista, mitä ollaan keskusteltu, ja suuttuu helposti muille unohtaessaan jotain. Puhuu myös paljon mielestäni erikoisia juttuja julkisesti, tätäkin on vaikea selittää, mutta huomaan häpeäväni häntä yhä useammin julkisesti.
Asioiden organisoiminen tuottaa hänelle vaikeuksia, esim. kauppareissun suunnittelu, jos pitää käydä useammassa kaupassa peräkkäin. Saattaa ajaa ihan erikoisia reittejä ja turhia kilometrejä, ja usein ihmetteleekin että miksi me muuten tänne tultiin? Ajan arvioiminen tuntuu nykyisin olevan vaikeaa, kaikki kestää 20 minuuttia jos häneltä kysyy. Remontoimme taloa, ja häneltä on aiempaa useammin työkalut kateissa ja työjärjestys ihan erikoinen (esim. maalataan ensin ja maalin vielä kuivuessa hiotaan jotain betoni vieressä, sitten ihmettelee kuinka maali onkin pölyssä). Huom., remontoimme jo toista taloamme yhdessä, eikä tämä ole aina ollut tällaista.
Muistisairautta olen alkanut miettiä siksi, että miehellä on viimeisen kahden vuoden aikana diagnosoitu huonoista elämäntavoista johtuen verenpainetauti ja rasvamaksa, kolesteroli on ollut korkea jo pidempään. Etenkin alkoholia ehti alle nelikymppisenä kulua valtavia määriä, ennen kun sai käytön hallintaan, ja on myös entinen ketjupolttaja. Väkisinkin pohdin, voisiko muuttuneen käytöksen takana sitten kuitenkin olla jotain fyysistä ongelmaa, vaikka ikää ei ole tuota enempää
Tulipa pitkä vuodatus, pahoittelut siitä. Lähinnä toivon teiltä muilta kokemuksia; onko jonkun läheisellä ollut vastaavia ongelmia ja mikä paljastui syyksi?
Kommentit (59)
Vaikuttaa otsalohkojen alkavalta rappiolta. Siihen on varmasti vaikuttaneet entiset elintavat, mutta geeneilläkin on suuri merkitys.
Nämä vaivat ovat Suomessa yleisiä itä -ja keskisuomalaisilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jaan samat huolet, mies vasta 38-vuotias. Ei hahmota ilmansuuntia, ei erota oikeaa ja vasenta, unohtelee paljon asioita ja pinna on lyhyt. Joi runsaasti parikymppisenä. Työterveyslääkäri on tähän asti pannut kaiken stressin piikkiin, mutta itse en tähän usko. Ei kai stressi sitä aiheuta, että eksyy tuttuun paikkaan?
Omalla miehellä samantyyppistä muttei ole aggressiivinen vaan kiltti. Ikää 60+. Tutkimukset ovat edelleen kesken mutta jotain oli tullut esille, ei kuitenkaan sen perusteella saatu diagnoosia. Kannattaa varata aika terveysasemalle. Tai miksei yksityisellekin jos lompakko kestää. Tulee kaikkine tutkimuksineen kuitenkin kalliiksi mikäli ei ole vakuutusta. Ehkä työterveyshuollon kautta pääsisi eteenpäin nopeammin? Ei tuo 45v ikä mahdoton ole muistisairautta ajatellen, vaikkakin aika harvinaista vielä tuossa iässä.
Olisikohan mies enemmänkin stressaantunut? Stressi voi aiheuttaa juuri tuollaista käytöstä.
Vierailija kirjoitti:
Jaan samat huolet, mies vasta 38-vuotias. Ei hahmota ilmansuuntia, ei erota oikeaa ja vasenta, unohtelee paljon asioita ja pinna on lyhyt. Joi runsaasti parikymppisenä. Työterveyslääkäri on tähän asti pannut kaiken stressin piikkiin, mutta itse en tähän usko. Ei kai stressi sitä aiheuta, että eksyy tuttuun paikkaan?
Minulle burn out aiheutti tuttujen asioiden unohtelua ja huonotuulisuutta. Lopetin myös auton ajon, koska en voinut keskittyä ajamiseen riittävästi. Kesti pari vuotta palautua ja nyt 3 vuoden jälkeenkin on hetkiä, jolloin huomaan kuormittuvani tavallista helpommin. Jouduin vaihtamaan työpaikkaa, lopettamaan yhteydenpidon kuormittaviin ihmisiin ja olemaan vaatimatta itseltäni liikaa.
Mikä on syy miehen juomiseen? Onko käsitellyt ne asiat vai ovatko osasyy stressiin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaan samat huolet, mies vasta 38-vuotias. Ei hahmota ilmansuuntia, ei erota oikeaa ja vasenta, unohtelee paljon asioita ja pinna on lyhyt. Joi runsaasti parikymppisenä. Työterveyslääkäri on tähän asti pannut kaiken stressin piikkiin, mutta itse en tähän usko. Ei kai stressi sitä aiheuta, että eksyy tuttuun paikkaan?
Minulle burn out aiheutti tuttujen asioiden unohtelua ja huonotuulisuutta. Lopetin myös auton ajon, koska en voinut keskittyä ajamiseen riittävästi. Kesti pari vuotta palautua ja nyt 3 vuoden jälkeenkin on hetkiä, jolloin huomaan kuormittuvani tavallista helpommin. Jouduin vaihtamaan työpaikkaa, lopettamaan yhteydenpidon kuormittaviin ihmisiin ja olemaan vaatimatta itseltäni liikaa.
Mikä on syy miehen juomiseen? Onko käsitellyt ne asiat vai ovatko osasyy stressiin?
Kiitos asiallisesta vastauksesta. Toivon, että asian laita on noin. Toivoisin silti varmuudeksi lisätutkimuksia, koska asia on pahentunut vaikka stressin määrä pienentynyt.
Mieheni oli parikymppisenä teekkari, ei varmaan tartte muuta selitystä juomiselle.
Vierailija kirjoitti:
Jaan samat huolet, mies vasta 38-vuotias. Ei hahmota ilmansuuntia, ei erota oikeaa ja vasenta, unohtelee paljon asioita ja pinna on lyhyt. Joi runsaasti parikymppisenä. Työterveyslääkäri on tähän asti pannut kaiken stressin piikkiin, mutta itse en tähän usko. Ei kai stressi sitä aiheuta, että eksyy tuttuun paikkaan?
Mulla on kaikki nuo samat mainitsemasi. Lisäksi hankaluuksia hahmottaa aikaa ja etäisyyksiä. Muisti on tosiaan huono ja kasvosokeuskin vaivaa. Kyllähän siinä itsensä tyhmäksi tuntee, kun ei erota oikeaa ja vasentakaan.
Nyt neljänkympin kieppeillä kaikki nämä oireilut pahentuneet. Miehesi kohdalla kysymys kuuluukin onko oireita ollut aina, vai nytkö vasta ilmaantuneet? Itselläni on ollut aina. Nuorena tajusin olla yrittämättä edes ajokorttia.
Omalla kohdallani luulen syyksi joko runsasta alkoholin käyttöä teini-ikäisenä (pilasin siis aivoni) tai autismin kirjoa, johon myös oireet sopivat. Tai näiden kombo, mutta vaikeaksi on elämä mennyt ikääntymisen myötä jo tässä vaiheessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Enpä tiedä, ehkä enemmänkin agressivisuus ongelma.
Vierailija kirjoitti:
Jaan samat huolet, mies vasta 38-vuotias. Ei hahmota ilmansuuntia, ei erota oikeaa ja vasenta, unohtelee paljon asioita ja pinna on lyhyt. Joi runsaasti parikymppisenä. Työterveyslääkäri on tähän asti pannut kaiken stressin piikkiin, mutta itse en tähän usko. Ei kai stressi sitä aiheuta, että eksyy tuttuun paikkaan?
Stressi on sellainen "tauti", että se voi aiheuttaa melkeinpä mitä vain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaan samat huolet, mies vasta 38-vuotias. Ei hahmota ilmansuuntia, ei erota oikeaa ja vasenta, unohtelee paljon asioita ja pinna on lyhyt. Joi runsaasti parikymppisenä. Työterveyslääkäri on tähän asti pannut kaiken stressin piikkiin, mutta itse en tähän usko. Ei kai stressi sitä aiheuta, että eksyy tuttuun paikkaan?
Mulla on kaikki nuo samat mainitsemasi. Lisäksi hankaluuksia hahmottaa aikaa ja etäisyyksiä. Muisti on tosiaan huono ja kasvosokeuskin vaivaa. Kyllähän siinä itsensä tyhmäksi tuntee, kun ei erota oikeaa ja vasentakaan.
Nyt neljänkympin kieppeillä kaikki nämä oireilut pahentuneet. Miehesi kohdalla kysymys kuuluukin onko oireita ollut aina, vai nytkö vasta ilmaantuneet? Itselläni on ollut aina. Nuorena tajusin olla yrittämättä edes ajokorttia.
Omalla kohdallani luulen syyksi joko runsasta alkoholin käyttöä teini-ikäisenä (
Suuntavaisto on aina ollut huono, mutta ei hän tuttuun paikkaan eksynyt.
Autismin kirjolla oleminen voisi toki olla yksi selitys.
Pakottaisin kiireesti lääkäriin. Aivokasvain tulee ensimmäisenä mieleen..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Enpä tiedä, ehkä enemmänkin agressivisuus ongelma.
Mikä sitten aiheuttaa aggressivisen käytöksen? Älä vastaa ketjuihin joista et ymmärrä mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Isälläni alkoi muistisairaus juurikin hahmotusongelmilla. Ikää hänellä oli jo 60+ silloin. Jos ap:n miehen suvussa ei ole vahvasti muistisairautta, niin en epäilisi sitä ensimmäisenä noin nuorena.
Vierailija kirjoitti:
Olisikohan mies enemmänkin stressaantunut? Stressi voi aiheuttaa juuri tuollaista käytöstä.
Kiitos vastauksesta, olen miettinyt tätäkin. Onhan se mahdollista, joskin mielestäni elämämme ei juuri nyt ole kovin stressaavaa vaan jopa paljon helpompaa kuin esim 4-5 v sitten (mies tuli tuolloin irtisanotuksi, oli paljon rahamurhetta ja muuta huolta). Sillon mies oli mielestäni selvästi klassisen stressitapauksen oloinen, eli väsynyt ja vihainen, tämä tuntuu erilaiselta. Nykyisin arki pyörii hyvinkin helposti, vaikka ollaan lapsiperhe, ja viimeisen parin vuoden aikana tilanteemme on mielestäni parantunut hurjasti sekä taloudellisesti että muutoin.
Toki tiedän, että työt aiheuttavat hänelle huolta, kun hän ei niissä tunnu pärjäävän. Miksi ei pärjää, se on minulle kysymysmerkki. Etätöiden vuoksi tiedän hänen töistään jonkun verran ja ne eivät ole hänen mittapuullaan erityisen vaativan oloisia (toki ulkopuolisen näkemys on väkisinkin eri kuin ihmisen oma kokemus).
Enemmän kuin mitään muuta toivoisin, että olisi stressiä. Minulla on vaan vatsanpohjassa outo olo ja pelko siitä, että tämä on jotain muuta.
Ap
Ottiko monta koronapiikkiä? Jotkut saaneet neurologisia oireita rokotehaittana.
Vierailija kirjoitti:
Ottiko monta koronapiikkiä? Jotkut saaneet neurologisia oireita rokotehaittana.
Onko sairastanut koronan? Se vaikuttaa aivoihin(kin).
Kerroit, että perheenne elämäntilanne on vähemmän stressaava mitä muutama vuosi takaperin mutta mietipä hetki maailmantilannetta. Se on huomattavasti muuttunut ja stressaa uudella tavalla. Lisäksi ihan jo ip-lehtien lööpit kirkuu mitä kamaluutta päivästä toiseen eikä niiltä pääse pakoon mitenkään vaan ne osuu silmiin kauppareissulla ja vaikka ihan vaan huoltsikalla autoa tankatessa vaikka niitä ei mitenkään ihmeemmin edes kyttäisi. Sieltä se sitten alitajunnassa kuitenkin kuormittaa vaikka ei edes tajuaisi sillä hetkellä sitä lööppiä lukeneensa.
Toisekseen se stressi/burnout ei katoa *naps* kun kuormittava tilanne helpottaa vaan ne oireet jatkuu ja kasvaa korkoa koron päälle, koska ne vaatii korjaantuakseen muutakin kuin elämäntilanteen helpottumista. Siis ihan oikeasti lepoa ja aikaa sekä elämäntapojen korjaamista jne.
Alue: Aihe vapaa
Vie lääkäriin, pää tarvii kuvata. Kuulostaa hahmotusongelmalta nyt ainakin. Toki voi olla alkava muistisairaus, mutta olisin enemmän huolissani aivokasvaimen mahdollisuudesta.