Miksi lapset nykyään kitisevät kaikesta ja koko ajan?
Julkisilla paikoilla kun lapsia katselee ja kuuntelee niin koko ajan semmoinen negatiivinen jankutus ja kitinä päällä kun kommunikoivat vanhempiensa kanssa. kaikki on lapsille vaikeaa ja epämiellyttävää. Mietin vaan, että tuskin joskus 50-luvulla tai edes 80-luvulla oli näin...Nykyäään tuntuu että perheiden oleskelu julkisilla paikoilla on yhtä neuvottelua lasten kanssa ja lapset sanovat kaikesta vastaan ja valittavat. Miten nuo pärjää elämässä kun aikuistuvat? Tästäkö kaikki mielenterveysongelmat ja ahdistus aiheutuvat, lapsia paapotaan liikaa ja kaikesta neuvotellaan loputtomasti.
Kommentit (58)
Olen ihmetellyt samaa. Esim. Välimeren maissa ei käyttäydytä noin eikä Suomessakaan 1990-luvulla.
Ennen ne sai luunapin kitinästä niin lopettivat sen. Ajat ovat muuttuneet.
Vierailija kirjoitti:
Olen ihmetellyt samaa. Esim. Välimeren maissa ei käyttäydytä noin eikä Suomessakaan 1990-luvulla.
Välimeren maissa on ruumiillinen kuritus edelleen sallittu.
Lapsilla ei vaan ole mitään kunnioitusta vanhempiaan kohtaan. Vanhemmat suostuvat olemaan pikkudiktaattoriensa kynnysmattoja vaikka pitäisi olla kasvattajia.
Mulla ei ole tähän ketjuun mitään sanottavaa kuin että lapset ei mene rikki sanasta ei. Mitä pikemmin sitä parempi, oli vanhempi tai kuka tahansa muu. Se kiukuttelu ei ole vahingon mittari. Parhaiten käyttäytyvät lapset olen nähnyt kurin perheessä ja pahimmat lepsuiluperheessä. Voitte sitten itte valita mitä haluatte maailmaan jatkossa.
Sitten sama kitinä jatkuu koulussa opettajille ja koulun jälkeen psykologeille ja psykiatreille tai vankilan vartijoille.
Semmoinen valittava äänensävy lapsilla jatkuvasti. Ihan kuin he eivät osaisi enää nauttia mistään ja kaikki on vain surkeutta.
Koska aikuisetkin kitisevät jatkuvasti kaikesta ihan turhasta. Mulla on yksi tuttu joka on aivan järkyttävä voivottelija, aiaiai, voivoivoi, aikun sattuu nyt. Välillä kiljahtaa yhtäkkiä puhelun aikana jotain vaivaansa tms. Ehkä ihmiset ei edes tajua toimintaansa...
Jos lapset on viety puhelimen ääreltä väkisin kauppaan ja se on vaikeaa? Naapurin lapsi taas huutaa jatkuvasti, karjuu suorastaan. Olen miettinyt, miksi ja miten vanemmat jaksaa.
Vanhemmat suostuu katsomaan ja kuuntelemaan sellaista.
Eivät halua enää opettaa käytöstapoja, ettei omalle lapselle tule pahamieli.
Tänään näin seikkiksessä hyvän esimerkin.
Tyttö reki kiusaa toisille. Kasteli juomapullostaan vieraiden lasten vaatteet ja oli ilkeä. Äitinsä ei sanonut mitään vaikka näki. Tyttö sai pillimehun jonka rutisti maahan. Äitinsä kysyy vaan, että onko pakko.
Toisten lasten vanhemmat kävi ko tytölle ja äidille kiusaamisesta sanomassa, mutta Tyttö vaan ilkkui ja juoksi karkuun ja äiti oli tosi tyly ja välinpitämätön.
Ei mun lapset ole koko ajan kitisseet jostain.
Mun lapsi oli tollainen ja usein nähtyä esimerkiksi bussipysäkillä. Uskon että joidenkin ihmisten perusluonne on vaan negatiivinen. Tunnen ihmisiä jotka on pienestä asti olleet valittajia ja sitteb sellaisia jotka ovat aurinkoisia, ja samanlaisia ovat edelleen aikuisina. Ennen vanhaan kitisijät sai jotenkuten vaiennettua uhkauksilla tai rangaistuksilla, mutta nykyään kaikki kasvatus on pehmeää.
Curling vanhemmuus on pilannut lapset. Lapset pitää opettaa kohtaamaan vaikeuksia, ongelmia ym ja selviämään ja ratkomaan ongelmat.
Niillä on kurjaa, kun eivät saa olla nenä kiinni ruudussa; kärsivät vieroitusoireista kuin seuraavaa satsiaan odotteleva heroinisti. Pelien ja lastenohjelmien tuijottaminen tuottaa nopeasti dopamiinia ja tähän tunteeseen lapset jäävät koukkuun jo vauvana, kun heidät istutetaan ruudun äärelle, että vanhemmat saavat rauhassa tuijotella omaa älylaitettaan.
Siskon poika on tällainen kitisijä ja oikea pikku kotisiktaattori. Omat muksut ei. Osin heillä se on sisäsyntyistä ja ei olla puolison kanssa onnistuttu sitä pilaamaankaan. Mutta en minä usein tällaista kuule
Vierailija kirjoitti:
Ei mun lapset ole koko ajan kitisseet jostain.
Mulla on myös perinteiset rajoita ja rakasta arvot olleet kasvatuksessa. Myös lapsen vastuullinen vapaus on opetettu. Kaikkea eivät ole todellakaan saaneet, mutta kaikkea mitä oikeasti tarvitsevat. Eikä he kitise.
Katso nyt tätä palstaa? Onko aikuiset tai itse ap:kaan yhtään sen parempi?
helikopterivanhemmuus