No HUH HUH Sydänääniä-ohjelma!

toi mylviminen. Mä totesin kerran synnyttäessä että Perkele. Ja sitte puskin 4 kg lapsen ulos (itse vajaa 160 cm pitkä ja normaalisti alle 50kg) reveten iloisesti vähän joka suuntaan.



Jotenin vierukson tuollaista älytöntä huutamista. Ei sovi jotenkin suomalaiseen suuhun.. Enemmän jenkkimeininkiä kun kaikki pitää vetää överiks.

samaan tapaan, mutta käytinkin ääntäni kivunlievityksenä. Sain oppeja joogasta, niin kuin ilmeisesti tuo tv-mammakin.

äitihän käytti mielestäni ääntä tosi tehokkaasti, koko synnytyskin oli kokonaisuudessaan valtavan kaunis. Tuohon kun itse pystyisi. ;)

Oisin onnellinen, jos selviäisin synnytyksistä mylvimättä ja huutamatta, mutta minkäs teet. Se kipu on niin valtava (molemmat synnyttänyt ilman kivunlievitystä), että suusta vain tulee ihan järjetöntä ääntä. :/ Ei se ole mikään show, eikä siinä kiputilassa oikeasti edes itse ymmärrä, millaista mölinää sitä pitääkään. Viime synnytyksen jälkeen mies sanoi silmät pyöreinä, ettei ole ikinä kuullut sellaista ääntä minusta ja että oli tosi outoa. Kyllä jopa vähän hävetti, vaikka toisaalta se ääni auttoi selviämään supistuksen yli ja kivusta seuraavaan. Ekan lapsen synnytyksessä repesin aika pahasti, puudutus ei tehonnut ja kätilö vain sanoi, että "no huuda siinä, minä tikkaan". :/ Oli kyllä pakko huutaa, kun toinen neuloo pillusta II asteen repeämiä kasaan ja epikriisistä luin myöhemmin, että kudostyyppini on repeilevä, hauras ja vaikeasti ommeltava. Tosi kiva.

Siis jos nuo ei ole varoittaneet naapureita kotisynnytyksestä niin ihmettelen kun ei ollut poliisit oven takana. Semmosta rääkymistä mammalla. Tragikoomista.

itseisarvon tekeminen. Miksi vauvan terveys ja henki pitää ehdoin tahdoin vaarantaa siksi, että ÄITI haluaa tietynlaisen synnytysKOKEMUKSEN?

Ja turha sanoa että synnytys ei ole sairaus, ei olekaan, ja toki kotisynnytys on ok JOS kaikki menee hyvin. Aina ei valitettavasti mene. Jos istukka irtoaa kesken synnytyksen, on kotisynnyttäjän vauvaa käytännössä mahdoton pelastaa.

on luksusta. Se on äidin valinta silloin kun hän ei pidä synnytykseen liittyviä riskejä merkittävinä, ja kun hänen odotuksensa on sujunut oppikirjan mukaan.

Hyvä niin, että joillakin on mahdollisuudet tällaiseen luksukseen, monet odottajathan ovat osastolla jo kauan ennen lapsen syntymää, eikä todellakaan oman valintansa takia.

Tätä eivät nämä luonnonmukaishihhulit ymmärrä, eivätkä myöskään kunnioita sitä tosiasiaa että kotisynnytys on riski lapselle sekä äidille. Lapsivuode ja synnytys on edelleen työikäisten naisten maailmanlaajuisesti yleisin kuolinsyy, vai joko HIV meni ohitse?

Siis jos nuo ei ole varoittaneet naapureita kotisynnytyksestä niin ihmettelen kun ei ollut poliisit oven takana. Semmosta rääkymistä mammalla. Tragikoomista.

itseisarvon tekeminen. Miksi vauvan terveys ja henki pitää ehdoin tahdoin vaarantaa siksi, että ÄITI haluaa tietynlaisen synnytysKOKEMUKSEN? Ja turha sanoa että synnytys ei ole sairaus, ei olekaan, ja toki kotisynnytys on ok JOS kaikki menee hyvin. Aina ei valitettavasti mene. Jos istukka irtoaa kesken synnytyksen, on kotisynnyttäjän vauvaa käytännössä mahdoton pelastaa.

synnytykset kotona, niin olisi aika mylvimistä harva se päivä isossa kerrostalossa. Ja vesivahingot lisääntyisivät. Kyllähän tuhansien joukossa yhdellä jos toisella iso vesiallas puhkeaisi tai muuten vedet loiskuisivat ympäriinsä.



Sitten asuntoja myytäisiin tähän tapaan:

Mukava kaksio hyvällä paikalla. Ylin kerros, käy mukavasta jumpasta raahata synnytystarvikkeet ylös asti. Asuntoon tehty täydellinen peruskorjaus kotisynnytykse jäljiltä. Vesivahingot korjattu myös alakerran asunnosta. Parketit vaihdettu synnytyksen jättämien tahrojen jäljiltä. Liaä-äänieristystä lisätty makuuhuoneeseen.

naista pyrkimään "luonnonmukaiseen" alatiesynnytykseen, vaikka se ei olisi fyysisesti mahdollista jokaisen kohdalla. On nähty sellainenkin, jossa jo eka juuttui alas ja leikattiin, niin eikö vaan pitänyt toinen väkisin sieltä alakautta yrittää ja sitten piti taas leikata. Ja lääkärit kilvan kehui, kun äiti oli niiin reipas kun kuitenkin yritti. Mielestäni tuo on sairasta riskeerausta!

kannustamaan altaan reunalle, huutamaan HOP HOP ja taputtamaan tahdissa.

kieltämättä. Jotenkin oli sen naisen kasvot ja olemus muutenkin ärsyttäviä.

Siis jos nuo ei ole varoittaneet naapureita kotisynnytyksestä niin ihmettelen kun ei ollut poliisit oven takana. Semmosta rääkymistä mammalla. Tragikoomista.

itseisarvon tekeminen. Miksi vauvan terveys ja henki pitää ehdoin tahdoin vaarantaa siksi, että ÄITI haluaa tietynlaisen synnytysKOKEMUKSEN?

Ja turha sanoa että synnytys ei ole sairaus, ei olekaan, ja toki kotisynnytys on ok JOS kaikki menee hyvin. Aina ei valitettavasti mene. Jos istukka irtoaa kesken synnytyksen, on kotisynnyttäjän vauvaa käytännössä mahdoton pelastaa.

Ihmeen läikikkäät, vähän kuin kuolleella lautumia. Ponnistiko "kasvoillaan", pienet verisuonet purkautuivat ihon pinnalla?



Aika pelottavan näköinen

sodassa kun suolet olivat sylissä ja olivat kuolemaisillaan.



Jos olisin itse ollut samassa tilanteessa, olisin urhoollisesti vain huokaillut hiljaa ja kuollut vaivattomasti pois.

naista pyrkimään "luonnonmukaiseen" alatiesynnytykseen, vaikka se ei olisi fyysisesti mahdollista jokaisen kohdalla. On nähty sellainenkin, jossa jo eka juuttui alas ja leikattiin, niin eikö vaan pitänyt toinen väkisin sieltä alakautta yrittää ja sitten piti taas leikata. Ja lääkärit kilvan kehui, kun äiti oli niiin reipas kun kuitenkin yritti. Mielestäni tuo on sairasta riskeerausta!

jos ei koe tarvitsevansa kivunlievitystä?

musta se nainen ei mitenkään mylvinyt liikaa, olen kyllä kuullut paljon pahempaa ja itsekin mylvinyt varmasti samalailla silloin kun en ole puudutuksia ottanut. Tosi kaunis tapahtuma minusta ja itku pääsi.

No Suomessahan nyt oikein kehotetaan naista pyrkimään "luonnonmukaiseen" alatiesynnytykseen, vaikka se ei olisi fyysisesti mahdollista jokaisen kohdalla. On nähty sellainenkin, jossa jo eka juuttui alas ja leikattiin, niin eikö vaan pitänyt toinen väkisin sieltä alakautta yrittää ja sitten piti taas leikata. Ja lääkärit kilvan kehui, kun äiti oli niiin reipas kun kuitenkin yritti. Mielestäni tuo on sairasta riskeerausta!

Aivan samaa mieltä.

Melkein kuulostaa omalta kertomukseltani ainoastaan sillä erolla, että itse vaatimalla vaadin toisessa synnytyksessä leikkausta, jota en kuitenkaan saanut juuri tuon "no, kokeillaan edes"-selityksen vuoksi.

Alussa tosiaan kokeiltiin (hoitohenkilökunnan pakkomielteen vuoksi) huonoin seurauksin ja lopulta päädyttiin hätäsektioon jolloin sekä äidin että lapsen henki oli jo hiuskarvan varassa. Mitä järkeä tällaisessa riskeeraamisessa on? Eikö voitaisi jo viimein myöntää, että suunniteltu sektio olisi kaikista järkevin ratkaisu joissakin tapauksissa?

Ihmeen läikikkäät, vähän kuin kuolleella lautumia. Ponnistiko "kasvoillaan", pienet verisuonet purkautuivat ihon pinnalla? Aika pelottavan näköinen

pinnassa ja synnytyksen jälkeen naama oli, kuin kylätappelun jäljiltä.

itsekin muistan kuinka melko samalla lailla "mylvin" itsekin molemmissa synnytyksissäni, hassua ehkä, mutta en olis muuten pysynyt järissäni kaiken sen kivun keskellä...huuto helpotti kovasti

Ihmeen läikikkäät, vähän kuin kuolleella lautumia. Ponnistiko "kasvoillaan", pienet verisuonet purkautuivat ihon pinnalla?

Aika pelottavan näköinen

Näitkö kun vauva syntyi? Äiti supistuksen lopuksi pidätti hengitystä muutaman sekunnin ja ponnisti kerran, sanoi että "sen pää syntyi" Seuraavalla supistuksella otti vauvan syliin jalkojen välistä. Uskomattoman rauhallinen ja kaunis tapahtuma!

Mä itse otan kyllä spinaalin sairaalassa enkä valitettavasti pääse veteenkään rentoutumaan, mutta jos joku haluaa toisin tehköön niin!

Ala-taululla oli lappu jossa kerrottiin kuvauksista yms.Eikä heidän kerroksessa asu kuin yksi ja niidenkin ovi vastapäätä toisella puolella käytävää ja siinä hissikuilukin välissä joten en usko et häiritsi.Sitä paitsi eihän se nyt kauaa kestänyt =) Ihmeellisiä asioita joidenkin päässä liikkuu.Minä en ole muuten kauniimpaa vartaloa kellään nähnyt kuin Lindalla ennen ja jälkeen synnytyksen.Kateelliset.=) =) =)