Lue keskustelun säännöt.
Syy miksi en mene koskaan naimisiin:
21.02.2011 |
En halua kuulla suustani lausetta: "pitää vielä neuvotella miehen kanssa asiasta".
Haluan säilyttää itsenäisyyteni ja päätäntävaltani vaikka eläisinkin "miehen rahoilla".
Jos mies ei harkintakykyyni sen vertaa luota, että antaa minun käyttää rahojaan itsenäisesti, emme kuulu yhteen.
Ja moni muukin asia, haluan tehdä päätökset itse, en miehen kanssa neuvottelemalla.
Neuvotella voi korkeintaan asunnon ostamisesta ja yhteisten lasten asioista, ei muusta.
Kommentit (16)
avoliitossa naisen kanssa jos et voi sanoa tuota lausetta vai oletko pirttihirmu?
Avoliitossa olevat siis eivät neuvottele miehen kanssa mistään, vaan tekevät oman pään maukaisesti?
Se selittääkin, miksi mies ei kosi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan yhtä lailla kaikissa parisuhteen muodoissa pitäisi ottaa toisenkin mielipide huomioon ja keskustella puolison kanssa asioista. Ehkä parisuhde ja perhe ei ole sinun juttusi? Kaikkien ei ole pakko hankkia kumppania, on parempi että tiedostaa ajoissa omat asenteensa suhdetta kohtaan eikä turhaan ala sellaiseen mitä ei oikeasti tahdo!
Aika erikoista jos parisuhteessa ei "neuvotella" toisen osapuolen kanssa esim. omista menemisistä ja tekemisistä tai isoista ostoksista. Jos vaikka päätän lähteä ensi viikonloppuna ystävieni kanssa syömään niin tietenkin tarkistan mieheltä, että se on ok eikä hänellä ole mitään omia suunnitelmia. Lapsia kun ei oikein voi jättää yksinkään kotiin. Jos on päälleikkäisyyttä niin sitten jutellaan ja toinen joustaa.
menettää nuo "Oikeudet" ?
hassua. Mulla on ollut avomies joka on kytännyt ja määrännyt rahoistani, nyt on aviomies joka antaa minun hoitaa omat raha-asiani. Ap on vissiin aika noviisi ihmissuhdejutuissa
jos joku hankittava asia maksaa vaikkapa yli 50e. Ihan vaikka se olisi välttämätön juttu. Mietimme, missä välissä se olisi parasta hankkia. Mieheni ei ole ikinä, IKINÄ sanonut mistään hankinnasta, että en saa sellaista tehdä, mutta minusta on vähintäänkin kohtuullista miettiä yhdessä isompia hankintoja, kun kerran on yhteinen talous ja yhteiset rahat. Tietty meillä on rahat aina tiukillakin, kun on iso perhe, opintolainat, nurin menneen firman lainat ym. niskassa vielä vuosia, mutta vaikkei olisikaan, niin silti isommista asioista neuvoteltaisiin. Silloin tokikin varmaan tuo "ison" hankinnan raja olisi korkeammalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Haluan itse päättää mihin tulonsiirtorahani käytän.
Me ollaan naimisissa mutta mulla on silti ihan oma tili ja omat rahat. Niin ja mies antaa lisää jos tarvii. Eikä miehestä tullut mun holhoojaa naimisiinmenon myötä, ihan on edelleen ihmisoikeudet tallella.
Sulla on nyt pikkasen hakusessa faktat liittyen avioliittoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, sun kannattaa vältellä parisuhdetta.
on ihan normaalia, että neuvotellaan hankinnoista ja menoista. En koe sitä ongelmaksi. Oishan se outoa tulla joku päivä töistä ja huomata että mies on ostanut vaikka uudet sohvat... tai mies tulis töistä kotiin ja alkais pakata matkalaukkua viikon lomareissua varten "kone lähtee muuten kahden tunnin kuluttua".
Toki joillekin tuo varmaan sopii mutta ei meille :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yhdessa olen miehen kanssa ollut 12 vuotta ja lapsia on kaksi.
Vaikka emme naimisissa olekaan neuvottelen miehen kanssa monista asioista ja otan perheeni ja mieheni huomioon kun esim sovin omia menoja.
En ymmara miten naimisiin meno tahan liittyy...
on ihan normaalia, että neuvotellaan hankinnoista ja menoista. En koe sitä ongelmaksi. Oishan se outoa tulla joku päivä töistä ja huomata että mies on ostanut vaikka uudet sohvat... tai mies tulis töistä kotiin ja alkais pakata matkalaukkua viikon lomareissua varten "kone lähtee muuten kahden tunnin kuluttua".
Toki joillekin tuo varmaan sopii mutta ei meille :)
Yleensä sekä avio- että avoliitossa neuvotellaan, mutta myös pidetään oma itsenäisyys, sopivasti molempia :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
se on niin tylsä ja ennalta arvattava että ei enää edes kiinnosta. Ja jos ostokset kukin tekee omilla rahoillaan, ei pitäisi kuulua toiselle osapuolelle mitenkään.
Mitenköhän nämä kaksi asiaa liittyy toisiinsa? Ainut mikä nyt edes vähänkään sivuaa avioliittoa on ehkä tuo elatus eli avioliitossa on elatusvelvollisuus ja avoliitossa ei.
Sen sijaan en muista kuulleeni, että avioliitossa pitäisi yhtään sen enempää neuvotella asioista kuin avoliitossakaan.
Mielestäni sekä yhteinen asuntolaina että yhteiset lapset ovat paljon suurempi sitoumus kuin avioliitto. Lisäksi pidän niitä ihmisiä, joilla on yhteisiä lapsia ja/tai yhteinen omistusasunto hivenen yksinkertaisina, jos eivät mene naimisiin. Naimisiinmenolla vältytään esim. perintöongelmilta ja lisäksi leski saa leskeneläkettä. Oletko ap tietoinen, että jos miehesi kuolisi, niin voisit menettää useita satoja euroja joka kuukausi vain erikoisten päähänpinttymisiesi takia?
PS. Itsenäinen olen minäkin. Minulle on tärkeää kokea että minulla on itsemääräämisoikeus ja itse pystyn itseni elättämään. Siitä huolimatta se ei estä minua olemasta parisuhteessa. Jos estäisi, niin parisuhde ei olisi varmaan sellainen, joka olisi mielestäni hyvä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Haluan säilyttää itsenäisyyteni ja päätäntävaltani vaikka eläisinkin "miehen rahoilla".
Jos mies ei harkintakykyyni sen vertaa luota, että antaa minun käyttää rahojaan itsenäisesti, emme kuulu yhteen.
Kiitos päivän parhaista nauruista.
Mies tienaa paljon enemmän kun minä, joten maksaa kalliimmat menot kuten asumisen, minä maksan omat menoni (vaatteista autoon) ja ostelen lapsille kaikkea tarpeellista ja tarpeetontakin.
Kummallakin on omat tilit enkä koskaan ole näyttänyt miehelle tiliotettani tai kuitteja. Yhdessä suunnitellaan matkoja ja maksetaan niitä.
Luottamus on avainsana, ettei toinen saata perhettä pulaan.
Haluat loisia toisten rahoilla ilman vastuuta