Lapselliset aikuiset

Mitäpä toisten junttiutta häpeämään

Millainen on lapsellinen aikuinen?

Jolla on huumorintajua ja vitsailee?

Jolla on mielikuvitusta ja kertoo tarinoita?

Joka leikkii lasten kanssa?

Joka ilmaisee tunteensa?

En ole ikinä ymmärtänyt enkä ymmärrä kun täysi-ikäiset (="aikuiset") juoruilee jos näkevät jotain mielestään noloa. Kuiskuttelevat ja hihittelevät, ehkä jopa ottavat kuvia ja osoittelevat. Missä empatia?

Mikä nyt kenestäkin on lapsellista. Kuka senkin määrittelee?

Sarjakuvamaisen lapselliset tilannevitsit. Ei kiinnostu mistään asiasta, mikä ei ole oman kuplan sisällä. Ottaa vastaan kaiken edestätulevan ilman kritiikkiä. Ei mieti mitään. En opettaisi aikuista ihmistä. Jos  mies on noita samoja ominaisuuksia myös aikuisena, niin ei hän muutu siitä enää mihinkään suuntaan. En häpeä kenenkään puolesta. Olen itse mies. 

Ei ota koskaan vastuuta omasta elämästään.

Löytää aina syyllisen jostain muualta kuin itsestään.

Valittaa.

Ei kuuntele toisia.

Suuttuu kun joku ei ole oman suun mukaan.

Ei suvaitse erilaisuutta toisissa.

Tatu Varvikko, forssalainen "räpartisti"

Aapee ei tää lähde lentoon. Vastaile itsellesi

Lapsellinen on esim sellainen joka tietää että toimii huonosti mutta yrittää vitsailla ja esittää parempaa esim viesteissä. Sit tää päteminen eli jokaiseen kommenttiin heitetäään joku analyysi.

Kolmas on ymmärtämättömyys ja  joko vanhemmissa tai aikuisissa lapsissa kaverina roikkuminen. Lapsellisesti käyttäytyminen, että toinen nelkein sekoaa..

Syyllistäminen jos itse on lapsellinen ja toinen normaali esim. että mitään ei saisi vaatia vaikkapa kunnolla tekemään tai edes saamaan aikaan, olemaan toiselle hyvä kumppani tai kaveri tai vanhempi tms.