Teillä joilla on ammatit ja työpaikat

Ai jaa. Mun muutenkin pieni palkka laahaa reilusti yleisen hinnannousun perässä, työajat on surkeat, työ tylsää ja asiakkaat hirviöitä, tässä ei voi yletä mihinkään, ei ole koulutustani vastaavaa enkä sellaiseen enää koskaan voi päästä enkä voi kouluttautua uudestaankaan kun mitään tukia ei enää saa ja esim amikseen valitaan sellaisia joilla ei ole työpaikkaa.

Itse olen DI ja elämäni on mahtavaa.

Lapisia on 3 ja elämä hymyilee. En katso kaupassa hintoja.

Kotini on tilava ja pihani hyvin hoidettu.

On hyvä ja mieluisa työ. Mutta on myös paljon sairauksia. Työn ansiosta mieli on pysynyt virkeänä ja olen välttynyt mielenterveys diagnooseilta. Siinä suhteessa elän hyvää elämää fyysisistä rajoitteista huolimatta.

Kun ottaa vastuun elämästään ja opiskelee tutkinnon/ammatin, on aktiivinen hakemaan töitä, niin näin yleensä käy, että on ammatti ja työpaikka.

Ei se ole helppoa elämää, eikä tule itsestään annettuna.