Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Ahdistaa, vanha nuoruudenystävä muutti takaisin Suomeen
21.02.2011 |
15 vuoden ulkomailla asumisen jälkeen. Olemme pitäneet yhteyttä kaikki nämä vuodet, mutta toki parina viime vuotena yhteydenpito on ehkä hieman harventunut, kun minulla on pieniä lapsia ja emme näe kovin usein (pari-kolme kertaa vuodessa). Nyt tämä kaveri on muuttanut takaisin ja jotenkin ahdistaa, viime vuosina olen huomannut, että olemme kasvaneet hieman erillemme ja tokihan tuollainen etäisyys vaikuttaa ystävyyteen, vaikka niin ei haluaisikaan. Nyt olen jotenkin peloissani, ettei ystävyytemme kestä enää näin lähekkäin asumista, kun joudumme näkemään arkisemmissa merkeissä kuin ennen (vuosien varrella tapaamiset ovat olleet jotenkin erityisiä, kun niitä on ollut harvoin).
Kommentit (7)
mutta tuntuu, että olemme molemmat muuttuneet ja voi olla tuhoisaa viettää paljon aikaa yhdessä. Hän on esimerkiksi aika itsekäs välillä, mutta olen katsonut sitä vähän niin kuin läpi sormien, koska en ole viitsinyt harvoina tapaamiskertoina alkaa riidellä tai huomauttaa asiasta. Nyt, kun näemme ehkä jopa viikottain, saattaa kaikkien hänen oikkujensa nieleminen olla vaikeaa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja miksi sun on pakko olla hänen lähellään, kun ilmiselvästi hänen läsnäolonsa sinua ärsyttää?
ja meillä on hyviä keskusteluja. Mutta on jotenkin lapsellinen ja omaan napaan tuijottava, huomaa, että hän on jo pitkälti päälle 30 ilman lapsia. On tottunut ajattelemaan itseään kaikessa, eikä esim aina ihan tajua, millaisia rajoituksia lapset asettavat elämään (en voi vaikkapa puhua yhdeksältä puhelimessa, kun nukutan lapsia tms).
ystävälläsi perhettä ollenkaan? Ehkä voisit ihan asiallisesti sanoa hänelle, ettei joku asia/aikatulunmuutos sovi sinulle, koska sinun on otettava muutkin perheenjäsenet huomioon. Jos ottaa nokkiinsa, niin eihän sille mitään voi. Ei se kuitenkaan ole mitään ystävyyttä, jos sinun on tehtävä asiat hänen oikkujensa mukaan eikä minkäänlaista vastavuoroisuutta ole odotettavissakaan.
Voi olla, että tuo tiivis yhteydenpitokin hieman harvenee, kunhan hän ehtii olla suomessa pidempään ja ehkä muutkin "vanhat" ystävyyssuhteet lämpenevät.
Sanot että soitellaan paremmalla ajalla, nyt en pysty puhumaan. Mielestäsi hän on itsekäs, mutta oletko sinä liian miellyttämisen haluinen? Mietipä itse tätä.
ja meillä on hyviä keskusteluja. Mutta on jotenkin lapsellinen ja omaan napaan tuijottava, huomaa, että hän on jo pitkälti päälle 30 ilman lapsia. On tottunut ajattelemaan itseään kaikessa, eikä esim aina ihan tajua, millaisia rajoituksia lapset asettavat elämään (en voi vaikkapa puhua yhdeksältä puhelimessa, kun nukutan lapsia tms).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ei lapseton välttämättä ymmärrä noita asioita.
Alue: Aihe vapaa
eihän sun ole pakko olla hänen kaverinsa enää.Sano että ole itse ollut täällä pienessä Suomessa ja hän suuressa maailmassa, ja vierastat häntä sen vuoksi.