Te, jotka olette vaihtaneet usein työpaikkaa

Onhan se raskasta ja juuri tuosta mainitsemastasi syystä. Toisaalta eniten oppii uutta ammatillisesti, kun vaihtaa työpaikkaa.

Osaan työni niin on vain perehdytys talon tavoille, missä vessa jne.

Siihen tottuu.

On mutta minkäs teet. Toisaalta aina pääsee omia mokiaan karkuun uuteen paikkaan.

No kun on halunnut eteenpäin työelämässä niin se stressi on pitänyt vaan sietää

Oli se, nykyisestä sain vakipaikan, joten toivottavasti tämä kestää. Edelliset oli määräaikaisia pätkiä, joten stressasin opettelusta alussa ja jatkumisesta lopussa. Vapaaehtoisesti en ole vaihtanut.

No en. Yksi kesätyö, sitten 37 vuotta tässä. En uskaltaisi opetella aina uutta, kun olen mukavan paikan löytänyt ja voin ottaa jo rennosti.

On raskasta, mutta samalla virkistävää. Uusia ihmisiä ja uusia työtehtäviä, vaihtelu tosiaan virkistää. Yleensä työpaikan vaihtaminen on myös helpoin tapa nostaa palkkaansa.

Jos on pitkään samassa työpaikassa, alkaa asioihin turtua. Itse ainakin ajattelin monesta asiasta entisessä työpaikassani, että tätä tämä nyt vaan on, mikään työpaikka ei ole täydellinen ja että tämänkin asian kanssa on nyt vaan elettävä. On jotenkin valtavan helpottavaa tajuta, että ei olekaan. Voi vaan lähteä ja jättää sen kaiken ikävän taaksensa.

Täällä yksi ja vaihdoin vielä alaakin nelikymppisenä ihan totaalisesti. Olen urani aikana tehnyt paljon sijaisuuksia, pätkiä, projekteja. Pisin työsuhteeni kesti 10 vuotta, mutta olin siitä 7 vuotta äitiyslomalla ja hoitovapailla. Onhan se raskasta, mutta koen myös oppineeni tosi paljon. Sekä itse työstä, mutta myös ihmisistä, talojen tavoista, ilmapiireistä. 

Minusta työpaikan vaihto on aina ollut mielenkiintoista, ei niinkään stressaavaa. Asiat on opittu pikku hiljaa ja työkaverit on olleet mukavia aina. Kaiken oppii ja kun kokemusta karttuu niin uusi työ on aika helppoa ollut. Vain uudet paikat ja systeemit piti opetella. Aikaisemmin tosin ilmapiirikin ja tilanne oli aivan eri kuin nyt. Silloin Firmat todella työllistivät kun ihmiset pyrkivät eteenpäin ja vaihtoivat työpaikkojaan kun niitä oli tarjolla. Nyt ei enää ole.

Nykyään menee meikäläisellä niin että lähes aina on uusi työprojekti ja kohde, voi olla tutussakin firmassa. Suuren osan ajasta olen työttömänä. Ei sressaa työttömyys eikä uusi työpaikkakaan.

Vierailija kirjoitti:

On mutta minkäs teet. Toisaalta aina pääsee omia mokiaan karkuun uuteen paikkaan.

Ja voi viedä mennessään kokemusta ja tietoa jota on karttunut. Kaikkia menetelmiä ja systeemejä tai kikkoja ei kannata joka paikassa ja kaikille paljastaa vaan käyttää hiljaa omaksi hyväkseen. Entisen työpaikan porukka saa jäädä pärjäämään keskenään.

Ei oikeastaan, jos ei tarvitse jatkuvasti muuttaa sen takia. Siihen kodittomuuteen en koskaan tottunut, ja lopulta tehdessäni päätöksen asettua aloilleni työttömyyden uhallakin, olin kauan yhä lähtökuopissa.

Ammatillisessa mielessä en koe hyötyneeni mitään, koska aika on loppunut aina kesken. 

On se raskasta, mutta pakko, muuten tulee karenssi.