Miten ihmiset jaksavat puhua niin paljon?

Siksi että ihmiset ovat erilaisia ja jotkut jaksavat ja haluavat puhua enemmän. Miksi koet että sinun pitäisi "pälä pälä puhua"? 

Mä voisin puhua tuntikausia (jos on luotettava ihminen), päiväkausia ja viikkokausia. Ehkä vuosia. Joskin riittävien ja pitkien taukojen kera. Ei ole ollut ketään kelle puhua, ihmisillä on kiire nykyään. On paljon asiaa. Aina. 

Vierailija kirjoitti:

Siksi että ihmiset ovat erilaisia ja jotkut jaksavat ja haluavat puhua enemmän. Miksi koet että sinun pitäisi "pälä pälä puhua"? 

Naisystävän kanssa. Enimmäkseen on mukavaa jutella, mutta joskus väsyneenä ei ole yhtään ajatusta päässä.

Samaa olen ihmetellyt.  

Jos joku kysyy multa vielä tämän elämän aikana miksi olen niin hiljainen tai että miksi en puhu mitään,  kysyn vastakysymyksen;  miksi sinä puhut ja miksi olet niin puhelias?  

Vierailija kirjoitti:

Samaa olen ihmetellyt.  

Jos joku kysyy multa vielä tämän elämän aikana miksi olen niin hiljainen tai että miksi en puhu mitään,  kysyn vastakysymyksen;  miksi sinä puhut ja miksi olet niin puhelias?  

Minä olen ollut todella hiljainen. Nykyään voin kehittää tikusta asiaa ja jutella ihan kenen tahansa kanssa. Puhumista voi harjoitella, pitää vaan osata tarttua aiheisiin. Enkä sano sillä, että hiljaisuudessa olisi jotain pahaa, mutta voi olla itsellesi helpompaa osata jutella myös yllättävissä tilanteissa.

Minä olin ennen tosi puhelias, nykyään on ihanaa olla hiljaa ja kuunnella muita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samaa olen ihmetellyt.  

Jos joku kysyy multa vielä tämän elämän aikana miksi olen niin hiljainen tai että miksi en puhu mitään,  kysyn vastakysymyksen;  miksi sinä puhut ja miksi olet niin puhelias?  

Minä olen ollut todella hiljainen. Nykyään voin kehittää tikusta asiaa ja jutella ihan kenen tahansa kanssa. Puhumista voi harjoitella, pitää vaan osata tarttua aiheisiin. Enkä sano sillä, että hiljaisuudessa olisi jotain pahaa, mutta voi olla itsellesi helpompaa osata jutella myös yllättävissä tilanteissa.

Joo, jos on jotain sanottavaa.  Entä jos ei ole?  Tokihan puheliaisuudesta on hyötyä, mutta en halua olla puhelias vain siksi että hyötyisin siitä jotain. Haluan myös tulla hyväksytyksi hiljaisena, koska hiljaisuus ei ole niin vakavaa.

Minäkin olen aika hiljainen. Tykkään kuunnella muita ja puhua, kun on puhuttavaa, mutta läheisimpienkin kanssa aiheet vain loppuvat aika pian. Olen opetellut kyselemään ihmisiltä kaikenlaista "miten meni viikonloppu", "mitä suunnitelmia kesälle on", "ootko katsonut jääkiekkoa" ja puhumaan siitä superkliseisestä säästä. Mutta aika nopeasti tuo mun kysymysvarastonikin on kulutettu. Puheliaat ihmiset ovat ihania, kun heidän kanssaan koko tapaaminen ei ole täynnä kiusallisia hiljaisuuksia.

Vierailija kirjoitti:

Minäkin olen aika hiljainen. Tykkään kuunnella muita ja puhua, kun on puhuttavaa, mutta läheisimpienkin kanssa aiheet vain loppuvat aika pian. Olen opetellut kyselemään ihmisiltä kaikenlaista "miten meni viikonloppu", "mitä suunnitelmia kesälle on", "ootko katsonut jääkiekkoa" ja puhumaan siitä superkliseisestä säästä. Mutta aika nopeasti tuo mun kysymysvarastonikin on kulutettu. Puheliaat ihmiset ovat ihania, kun heidän kanssaan koko tapaaminen ei ole täynnä kiusallisia hiljaisuuksia.

 

Ei hiljaisuus ole kiusallista, jos ei yritä pitää mitään roolia yllä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minäkin olen aika hiljainen. Tykkään kuunnella muita ja puhua, kun on puhuttavaa, mutta läheisimpienkin kanssa aiheet vain loppuvat aika pian. Olen opetellut kyselemään ihmisiltä kaikenlaista "miten meni viikonloppu", "mitä suunnitelmia kesälle on", "ootko katsonut jääkiekkoa" ja puhumaan siitä superkliseisestä säästä. Mutta aika nopeasti tuo mun kysymysvarastonikin on kulutettu. Puheliaat ihmiset ovat ihania, kun heidän kanssaan koko tapaaminen ei ole täynnä kiusallisia hiljaisuuksia.

 

Ei hiljaisuus ole kiusallista, jos ei yritä pitää mitään roolia yllä.

Näin jotkut sanoo, mutta kyllä se vain puolituttujen kanssa on kiusallista. Ihan tutuimpien kanssa ei ja toki tapaamisen laatukin vaikuttaa. Kamalaa se on mennä kahville ja sitten siinä vastapäätä istuessa ei keksi mitään sanottavaa. Siksi nykyään tapaan ihmisiä vähän toiminnallisemmassa ympäristössä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siksi että ihmiset ovat erilaisia ja jotkut jaksavat ja haluavat puhua enemmän. Miksi koet että sinun pitäisi "pälä pälä puhua"? 

Naisystävän kanssa. Enimmäkseen on mukavaa jutella, mutta joskus väsyneenä ei ole yhtään ajatusta päässä.

Kai olet sanonut sille, että tarvitset välillä hiljaisuutta? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siksi että ihmiset ovat erilaisia ja jotkut jaksavat ja haluavat puhua enemmän. Miksi koet että sinun pitäisi "pälä pälä puhua"? 

Naisystävän kanssa. Enimmäkseen on mukavaa jutella, mutta joskus väsyneenä ei ole yhtään ajatusta päässä.

 

Ystävälle voi sanoa että väsyttää ja puhutaan myöhemmin lisää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minäkin olen aika hiljainen. Tykkään kuunnella muita ja puhua, kun on puhuttavaa, mutta läheisimpienkin kanssa aiheet vain loppuvat aika pian. Olen opetellut kyselemään ihmisiltä kaikenlaista "miten meni viikonloppu", "mitä suunnitelmia kesälle on", "ootko katsonut jääkiekkoa" ja puhumaan siitä superkliseisestä säästä. Mutta aika nopeasti tuo mun kysymysvarastonikin on kulutettu. Puheliaat ihmiset ovat ihania, kun heidän kanssaan koko tapaaminen ei ole täynnä kiusallisia hiljaisuuksia.

 

Ei hiljaisuus ole kiusallista, jos ei yritä pitää mitään roolia yllä.

No kyllä se voi olla kiusallista jos on esim. jonkun vähemmän tutun ihmisen seurassa yhtään pidemmän aikaa ja mitään sanottavaa ei ole. En pidä roolia yllä, minua ei haittaa hiljaisuus, mutta kyllä se silti typerältä tuntuu istua ja olla sanomatta mitään varsinkin jos tarkoituksena on ollut viettää aikaa kahdestaan syystä tai toissesta. Eri asia tutumpien kanssa, silloin voi olla pidempiäkin aikoja hiljaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minäkin olen aika hiljainen. Tykkään kuunnella muita ja puhua, kun on puhuttavaa, mutta läheisimpienkin kanssa aiheet vain loppuvat aika pian. Olen opetellut kyselemään ihmisiltä kaikenlaista "miten meni viikonloppu", "mitä suunnitelmia kesälle on", "ootko katsonut jääkiekkoa" ja puhumaan siitä superkliseisestä säästä. Mutta aika nopeasti tuo mun kysymysvarastonikin on kulutettu. Puheliaat ihmiset ovat ihania, kun heidän kanssaan koko tapaaminen ei ole täynnä kiusallisia hiljaisuuksia.

 

Ei hiljaisuus ole kiusallista, jos ei yritä pitää mitään roolia yllä.

Näin jotkut sanoo, mutta kyllä se vain puolituttujen kanssa on kiusallista. Ihan tutuimpien kanssa ei ja toki tapaamisen laatukin vaikuttaa. Kamalaa se on mennä kahville ja sitten siinä vastapäätä istuessa ei keksi mitään sanottava

Aina voi puhua päivän lehdestä ja säästä...

Paikalle tuli joku, jota hiljaiset ja ujot ihmiset häiritsevät. Näin tyyppejä tulee oikeassa elämässäkin vastaan, rumasti ja alentuvasti jotkut hiljaisempia ja ujompia ihmisiä valitettavasti kohtelevat. Eräskin sanoi pitävänsä puheliaista ihmisistä, vaikka on itse hiljainen, mutta miksi se ei mene toisinkin päin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siksi että ihmiset ovat erilaisia ja jotkut jaksavat ja haluavat puhua enemmän. Miksi koet että sinun pitäisi "pälä pälä puhua"? 

Naisystävän kanssa. Enimmäkseen on mukavaa jutella, mutta joskus väsyneenä ei ole yhtään ajatusta päässä.

Kai olet sanonut sille, että tarvitset välillä hiljaisuutta? 

Olen. Ja hän ymmärtää. Aloin vain miettimään asiaa yleisellä tasolla kun tuli taas hetki, että ei ollut mitään sanottavaa.