Kokemuksia huomautuksesta meluhaitasta omistusasunnossa?
Tälläinen ilmoitus saapui tänään sähköpostiin, mitenkähän tähän pitäisi nyt suhtautua? Pitääkö tuohon vastata jotain? Meillä on neljä 3-12 vuotiasta lasta, joitten kanssa asumme tässä kerrostaloneliössä, joten melua varmasti tulee, mutta eipä sille oikein mitään ole tehtävissä, kun emme 24/7 voi ulkonakaan olla. Päiväkodissa/kouluissa ja töissä käydään kaikki päivisin, ulkoillaan usein vielä päiväkodin jälkeenkin ainakin pienimpien kanssa, isommista lapsista ehkä enemmän tulee ääntä kavereitten kanssa, mutta eipä niitäkään voi lopettaa kokonaan kutsumasta, kun kuuluvat lapsen elämään kaverisuhteet myös. Omakotitaloon toivottavasti vielä joskus pääsemme muuttamaan, mutta ei vielä pitkään aikaan. Enpä kyllä tiedä, mitä tuohon nyt sitten vastaisi, hirveästi emme pysty melutasoomme vaikuttaa, harmi, ettei äänieristykset ole tämän paremmat. Itse ei tänne asuntoon kuulla juuri mistään mitään, paitsi myöhäiseen ilta ja joskus yöaikaan tai varhain aamulla, kun meillä hiljaista. Kokemuksia, voidaanko meidät nyt häätää tästä vaikkei mitään bilettäjiä olla? Ja vaikkei voisi häätää, niin ahdistaa silti, kun selän takana pitänyt valittaa, eikä tulla suoraan juttelemaan asiasta. Kiva nähdä talkoissa taas.
Kommentit (37)
No meillä on naapurissa porattu kuukausia, myös sunnuntaisin ilman mitään ilmoituksia. Siihen verrattuna pitäisin tuollaisia elämän ääniä aika mitättömin.
Mulle kelpaisi toimivat ideat siinä, miten päiväkoti-ikäinen saadaan ajoissa illalla lopettamaan meluisat leikit. Innostuu aina vain uudestaan. Nimim. paraikaa työn alla...
Ette te omista asuntoa, vain sen hallintaan oikeuttavat osakkeet.
Aika lailla on porsittu. Onko nyt ehkäisy kuitenkin käytössä?
Ihan varmasti pienimmät juu kirkuu ja itkee ja tietysti heitä lohdutetaan, mutta toinen heistä varsinkin on melkoinen drama queen, johon toivottavasti aika joskus auttaa, muuta ei mielestäni oikein voi, kun ei toisen suurtakaan voi teipata. Pienin taas helposti innostuu juoksemaan sisällä vaikka sitä toppuutellaankin, mutta ei silti muista taas hetken päästä. Isommat tietenkin vierailee myös kavereiden luona, mutta viikoittain kuitenkin meilläkin. Nähdäkseni nämä meidän äänet on ihan normaaleja elämän ääniä ottaen huomioon, että meitä asuu tässä asunnossa näin monta, niin ne äänetkin kertautuu, jo pelkästään siitä, kun juttelemme ruokapöydässä, ja kaikilla on paljon ja asiaa ja lapset alkavat kilpailemaan suunvuoroista ja äänet korottuu. Ja iltavilleistä puhumattakaan, jotka lienevät tuttuja kaikissa pikkulapsiperheissä. Että mitäköhän meidän oikein haluttaisiin tälle melulle tekevän, muuta kuin muuttavan pois tai luopuvan osasta lapsia...ap
Vierailija kirjoitti:
Aika lailla on porsittu. Onko nyt ehkäisy kuitenkin käytössä?
Oletko kateellinen?
No jos hiljaisuuden aikaan olette hiljaa ja muulloin ette koko ajan huuda ja riehu niin sitten pitäisi olla ok. Veikkaan,että olette koko ajan jotain meteliä pitämässä ja siksi tulee valitusta. Meillä oli joskus naapuri, joka metelöi niin paljon ja siitä oikein voinut tajuta mistä äänet edes tuli ja miksi se oli niin jatkuvaa. Siinä vaihtui usein naapuri ja vain tuo yksi perhe oli kuin riivattu. Ette varmaan vain tajua,että esim huudatte ja kolistelette.
Ei kannata tollasten kiljusten lauman ikinä edes muuttaa krs taloon. Böndeltä saa halvalla okt taloja. Siellä sitten sikailette
Äänet häiritsevät jotain joka tekee valituksen. Isännöitsijä kerää tietoja asukkailta. Mikäli isännöitsijä pitää tätä ongelmana niin sitten hän voi toimittaa lapun ulosottomiehen kautta, johon pyydetään allekirjoitusta, että muutat pois vapaaehtoisesti. Voi vaatia oikeuden päätöstä ja oikeuden täytyy myös pitää näitä ääniä ongelmallisena. Ihan pienestä tuota häätöä ei saa, eikä normaalit lasten äänet ole häiriöitä. Pitäisin tuota enemmän tuon valittajan ongelmana. Kannattaa olla sossuun yhteydessä ja ilmoittaa niin saatte toisen asunnon tarvittaessa. Vapaita asuntoja ei ole välttämättä saatavilla ainakaan kohtuu hintaan.
Vierailija kirjoitti:
Ihan varmasti pienimmät juu kirkuu ja itkee ja tietysti heitä lohdutetaan, mutta toinen heistä varsinkin on melkoinen drama queen, johon toivottavasti aika joskus auttaa, muuta ei mielestäni oikein voi, kun ei toisen suurtakaan voi teipata. Pienin taas helposti innostuu juoksemaan sisällä vaikka sitä toppuutellaankin, mutta ei silti muista taas hetken päästä. Isommat tietenkin vierailee myös kavereiden luona, mutta viikoittain kuitenkin meilläkin. Nähdäkseni nämä meidän äänet on ihan normaaleja elämän ääniä ottaen huomioon, että meitä asuu tässä asunnossa näin monta, niin ne äänetkin kertautuu, jo pelkästään siitä, kun juttelemme ruokapöydässä, ja kaikilla on paljon ja asiaa ja lapset alkavat kilpailemaan suunvuoroista ja äänet korottuu. Ja iltavilleistä puhumattakaan, jotka lienevät tuttuja kaikissa pikkulapsiperheissä. Että mitäköhän meidän oikein haluttaisiin tälle melulle tekevän, muuta kuin muuttavan pois tai luopuvan osasta lap
No sieltähän se syy jo tulikin. En ihmettele yhtään,että saatte valituksia kun elätte kuin pellossa. Opettele komentamaan lapsiasi, opetelkaa käytöstapoja ruokapöydässä jne. Perusjutut hakusessa selvästi.
Vierailija kirjoitti:
Ei kannata tollasten kiljusten lauman ikinä edes muuttaa krs taloon. Böndeltä saa halvalla okt taloja. Siellä sitten sikailette
Harmi vaan, ettei meille aikuisille löydy töitä muuta kuin tältä seudulta, jolla nyt asumme.ap
Jos lapset eivät huuda läpi yön, vauvoja lukuunottamatta, niin kyllä se kaikki lasten ääni on normaali elämää ja ihan vaan vastaat siihen sähköpostiin että sulla on lapsia ja monta ja minkä ikäisiä ja mihin aikaan keskimäärin heräätte ja käyttö nukkuu.
En allekirjoittaisi mitään lappuja vapaaehtoisesti. Näiden valittavien henkilöiden täytyy tulla oikeuteen todistamaan. Pitää olla jotain todisteita esim. nauhoitus todisteena. Muuttavat pois ennemmin kuin saat häädön.
Ei tuollaiset valitukset johda mihinkään, vastaa vaan asiallisesti. Jotkut ihmiset vaan ei siedä lapsia ja valittaa heistä.
Siedän itse meteliä normaalina aikoina, mutta klo 22.00-7.00 ylittää kipurajan, etenkin, jos meteli on päivittäistä. On enemmän kuin riittävästi kokemusta yläkerrassa juoksevista ja kiljumista lapsista. Valitusta en ole kuitenkaan koskaan tehnyt, vaan yrittänyt vain niellä kiukkuni.
On totta, ettei lapsia saa niin vaan hiljaiseksi. toivoisin kuitenkin, että lapsia opetettaisiin (myös nykyään) olemaan juoksematta, hyppimättä ja heittelemästä leluja lattialle kerrostalossa. Matot myös auttavat asiaa, ainakin vähän. Vähintään leikkipaikan alle kannattaa laittaa mattoja. Ne kolinat kuuluvat alas todella hyvin, tietysti talon äänierityksestä riippuen.
Onneksi ainakin osa lapsiperheistä menee niin ajoissa nukkumaan, ettei meteliä tule yöaikaan. Poikkeuksiakin on, ja silloin voivat naapurin hermot olla ratkeamispisteessä, kun ei ole yhtään rauhaa nukkua.
En usko, että yhdestä huomautuksesta seuraa häätöä. Eikö varoituksia pidä olla useampi?
Lapsiperjeen alakerrassa asuneena voin sanoa, että kamalaa.oli ja muutin pois. Lasten annetaan juista huutaa mekkaloida ja hakata pattereita sisällä. Huudetaan vielä 22 aikaan illalla ja juostaan, minne on kadonnut vanhempien kyky kasvattaa lapsiaan ja vaikkapa hallita heitä rutiinein niin, ettei koko ajan tarvitse kylvää melua ja tuhoa? Iltavillit? Eikö saada lasta nukkumaam? Vanhempi päättää, ei lapsi. Mutta se on unohtunut, kun kaksi vuotias päättää jäävänsänkirpparille leluilla leikkimään ja äiti kädettömänä kukkee oerässä, jos lähdettäisiin kotiin. Onko teillä samanlaista, jos nyt mentaisiin nukkumaan? On asiallista opetella elämään niin, että otetaan muut huomioon. Mutta silloin täytyy ottaa vanhemmam vadtuu ja langat käteensä. Se ei kovin useim vain onnistu aikuisilta.
Kyllä lapsia pitää opettaa hiljaisemmiksi ja yleensäkin ottamaan muut huomioon. Ei ole vaikeata selittää, että talossa asuu muitakin ja heidät pitää ottaa huomioon. Toista kehotus niin monta kertaa, että oppivat. Esim. Desibelimittari näkyville, josta voitte kaikki nähdä milloin on aika hiljentää mökäänne.
Isännöitsijää ei kiinnosta valitukset. Joutuvat puuttamaan mikäli monta asukasta tekee valituksen ja näitä valituksia tulee säännöllisesti. Sairaat ihmiset kuulevat oman pään sisällä ääniä ja tekevät naapureista valituksia.
Kannattaa varmaan vastata siihen viestiin, selittää nuo asiat ja että teette parhaanne metelin hillitsemiseksi. Voit myös ehdottaa, että äänistä valittanut tulisi keskustelemaan asiasta. Enkä oikein usko, että teitä häätämään ryhdyttäisiin, jos kyseessä ovat kuitenkin aika normaalit lapsiperheen äänet.
Olisko pienen kirkuminen syynä, jos innostuu kovasti? Jos kohoaa usein? Vai itkussa tarvisi lohdutusta nopeammin? Isommilla tuskin on kaverit koko aikaa? Ehkä isoille voi sanoa joskus että muistetaas naapurit, ääni kantaa niin hyvin naapurille. Voiko kaveripiiri olla joskus toisellakin kaverilla.