Kokemuksia huomautuksesta meluhaitasta omistusasunnossa?

Meillä on tosiaankin kaikki lapset viimeistään kello 22 nukkumassa ja 7 aikaan, joskus vähän aikaisemmin, heräillään. Ja nukkumaan mennään, kun me vanhemmat sanotaan, ei mitään kysellä, joskin normaaliin uhmaikään tietysti kuuluu sen vastusteleminen kaikin keinoin.ap

Vierailija kirjoitti:

Lapsiperjeen alakerrassa asuneena voin sanoa, että kamalaa.oli ja muutin pois. Lasten annetaan juista huutaa mekkaloida ja hakata pattereita sisällä. Huudetaan vielä 22 aikaan illalla ja juostaan, minne on kadonnut vanhempien kyky kasvattaa lapsiaan ja vaikkapa hallita heitä rutiinein niin, ettei koko ajan tarvitse kylvää melua ja tuhoa? Iltavillit? Eikö saada lasta nukkumaam? Vanhempi päättää, ei lapsi. Mutta se on unohtunut, kun kaksi vuotias päättää jäävänsänkirpparille leluilla leikkimään ja äiti kädettömänä kukkee oerässä, jos lähdettäisiin kotiin. Onko teillä samanlaista, jos nyt mentaisiin nukkumaan? On asiallista opetella elämään niin, että otetaan muut huomioon. Mutta silloin täytyy ottaa vanhemmam vadtuu ja langat käteensä. Se ei kovin useim vain onnistu aikuisilta.

Tämä. Mistä lähtien "iltavillit" on jotain normaalia? Enemmänkin kuulostaa siltä, että lapsella on energiaa jäänyt purkamatta ulkona/hakee huomiota/saa liikaa sokeria/liikaa ruutuaikaa jne. Ennen vanhaan lapset leikki ja meuhkasi pihalla illat ja nykyisin ne sekoaa sisätiloissa vanhempien kasvatustaitojen puutteessa. Käytöstavat ja toisten ihmisten huomioinen opetetaan vauvasta lähtien, sillä tavoin lapsi pärjää myös aikuisena tässä maailmassa.



Seurasin yksi päivä Rustassa, kuinka lapsen vanhemmat vain seisoivat vieressä, kun lapsi huusi maassa. Myyjäkin ilmeisesti kävi selvittämässä, missä vika. Sinne se jäi huutamaan, kun lähdin. Lapsi sai päättää ja vanhemmat vikisi.

Vierailija kirjoitti:

Meillä on tosiaankin kaikki lapset viimeistään kello 22 nukkumassa ja 7 aikaan, joskus vähän aikaisemmin, heräillään. Ja nukkumaan mennään, kun me vanhemmat sanotaan, ei mitään kysellä, joskin normaaliin uhmaikään tietysti kuuluu sen vastusteleminen kaikin keinoin.ap

Okei,tää olikin trolli.

Kun olin lapsi, meitä asui kuuden hengen perhe kerrostalo kolmiossa. Vanhemmat ja neljä lasta. Meille lapsille oli tehty päivänselväksi säännöt, että sisällä ei juosta, hypitä, kolistella eikä missään tapauksessa huudeta. Jos joskus erehtyi huutamaan, niin toinen vanhemmista talutti huutajan saman tien hissiin ja pihalle ja ilmoitti, että täällä saa huutaa. Sisään saa tulla, kun osaa olla huutamatta. Ei tullut traumoja. Eli teillä on kyse vain kasvatuksen puutteesta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä on tosiaankin kaikki lapset viimeistään kello 22 nukkumassa ja 7 aikaan, joskus vähän aikaisemmin, heräillään. Ja nukkumaan mennään, kun me vanhemmat sanotaan, ei mitään kysellä, joskin normaaliin uhmaikään tietysti kuuluu sen vastusteleminen kaikin keinoin.ap

Okei,tää olikin trolli.

Öö okei, mistä niin päättelit?

Aloittaja on siis saanut joltakin asukkaalta heippalapun. Jos melu on normaalia elämisen ääniä ettekä möykkää öisin eli klo 23 jälkeen niin ei syytä huoleen.

Voittehan toki pitää jonkin aikaa itsekin päiväkirjaa siitä koska on menty nukkumaan ja koska herätty. Sen perusteella on helppo sanoa että kyseessä normaali elämä.

Kyllä tuo sähköposti ihan isännöitsijältä tuli ja kuulemma useampi valittanut kai samassa valituksessa, ei sanonut, kuinka moni. Ja mulle on ihan selkeää, milloin meidän lapset on nukkumassa, en tarvitse siitä kirjanpitoa muistaakseni asiaa.ap

Jätät allekirjoittamatta etkä hyväksy varoitusta. Ilman näyttöä teitä ei asunnosta ulos saada. Voit kirjoittaa vastineen taloyhtiölle jossa kiellät tapahtuneen. 

Kiitos paljon viesteistä. Kuulostaa siltä, ettei meillä ole syytä huoleen tämän asian kanssa, kuten kieltämättä vähän arvelinkin, aika pulassa olisi Suomen lapsiperheet muuten. Nyt itsekin nukkumaan, että jaksaa taas aamulla paimentaa lapset päiväkotiin ja kouluun, hyviä öitä jokaiselle!ap

Vierailija kirjoitti:

Ihan varmasti pienimmät juu kirkuu ja itkee ja tietysti heitä lohdutetaan, mutta toinen heistä varsinkin on melkoinen drama queen, johon toivottavasti aika joskus auttaa, muuta ei mielestäni oikein voi, kun ei toisen suurtakaan voi teipata. Pienin taas helposti innostuu juoksemaan sisällä vaikka sitä toppuutellaankin, mutta ei silti muista taas hetken päästä. Isommat tietenkin vierailee myös kavereiden luona, mutta viikoittain kuitenkin meilläkin. Nähdäkseni nämä meidän äänet on ihan normaaleja elämän ääniä ottaen huomioon, että meitä asuu tässä asunnossa näin monta, niin ne äänetkin kertautuu, jo pelkästään siitä, kun juttelemme ruokapöydässä, ja kaikilla on paljon ja asiaa ja lapset alkavat kilpailemaan suunvuoroista ja äänet korottuu. Ja iltavilleistä puhumattakaan, jotka lienevät tuttuja kaikissa pikkulapsiperheissä. Että mitäköhän meidän oikein haluttaisiin tälle melulle tekevän, muuta kuin muuttavan pois tai luopuvan osasta lap

Äänet voi olla jostain toisesta asunnosta, talossa on vaikea paikallistaa mistä äänet lopulta tulee.

Varoituksia ei tarvitse välttämättä kuin yksi, kun aihe on tarpeeksi vakava. Jos allekirjoittajia on monta, olette kusessa.

Kuulostaa äänieristysongelmalta, joka on taloyhtiön vastuilla. Ei hyvässä talossa kuulu häiritsevän kovasti kuvailemasi elämisen äänet. Terveystarkastaja voi tehdä tarvittaessa desibeli-mittauksen ja raja on myös että puhe ei saa kuulua läpi, muutenhan kaikkea muutakin kuuluu liikaa. Kirottuja on muutenkin kaikki liian isot asuintalot, silloin kun rakennettiin max kolme kerroksisia niin melkein kaikille asukkaille riitti joku lattia/katto/ seinä jonka takana ei asu ketään, tsemppiä ap, vaikka tottakai tuollainen pahoittaa mielen!

Vierailija kirjoitti:

Kun olin lapsi, meitä asui kuuden hengen perhe kerrostalo kolmiossa. Vanhemmat ja neljä lasta. Meille lapsille oli tehty päivänselväksi säännöt, että sisällä ei juosta, hypitä, kolistella eikä missään tapauksessa huudeta. Jos joskus erehtyi huutamaan, niin toinen vanhemmista talutti huutajan saman tien hissiin ja pihalle ja ilmoitti, että täällä saa huutaa. Sisään saa tulla, kun osaa olla huutamatta. Ei tullut traumoja. Eli teillä on kyse vain kasvatuksen puutteesta

Itselläni on monta lasta, ja meillä on ollut ihan samat säännöt, vaikka ei pikkulapsiarjesta noin kauan olekaan. Ehkä meillä on vaan ollut helpot lapset, sillä kaikenlainen kirkuminen sisätiloissa ja iltavillit ovat itselleni ihan vieraita asioita. Vaikka itse suurperheellisenä tosiaan ymmärrän ja olen lapsiperheiden puolella, niin ymmärrähän kyllä naapureitakin. Onhan se aikamoista kuunnella joskus iltakymmenen aikoihin, kun haluaisi itse rauhoittua työarjesta ja alkaa olla nukkumaanmenon aika, jos teillä kiljutaan ja juostaan niitä iltavillejä.

Vierailija kirjoitti:

No jos hiljaisuuden aikaan olette hiljaa ja muulloin ette koko ajan huuda ja riehu niin sitten pitäisi olla ok. Veikkaan,että olette koko ajan jotain meteliä pitämässä ja siksi tulee valitusta. Meillä oli joskus naapuri, joka metelöi niin paljon ja siitä oikein voinut tajuta mistä äänet edes tuli ja miksi se oli niin jatkuvaa. Siinä vaihtui usein naapuri ja vain tuo yksi perhe oli kuin riivattu. Ette varmaan vain tajua,että esim huudatte ja kolistelette.

Ja sen oman metelin takaa ei kyllä muiden ääniä voi kuullakkaan kun voi sanoa ettei muualta kuulu mitään..🤔🤫

Teet minkä pystyt naapurien rauhan lisäämiseksi. Laittakaa runsaasti mattoja lattioihin, lapsien kieltäminen tavaroiden heittelyyn ja paukutteluun, huutaminen on tarpeetonta normielämässä. Tokihan nuo asiat ei heti tule opittua, mutta pyrkiä kuitenkin. Älkää antako lapsien huutaa pelikoneillaan ja klo22 täyteen hiljaisuuteen pyrkiminen, ehdoton ei juoksemiselle ja huudolle. Minullakin on lapsia ja tiedän että helpommin sanottu kun tehty, mut pointtina on ettei vaan todeta "lapset on lapsia" vaan pyritään yllä mainittuihin asioihin aktiivisesti.

Periaatteessa lasten äänet kuuluvat normaaleihin elämisen ääniin eli ette te mitään häätöä voi saada. Ymmärrän kyllä että on varmasti stressaavaa asua useamman pienen lapsen kanssa kerrostalossa. Me muutettiin aika pian lasten kanssa kerrostalosta ensin rivitaloon ja sitten omakotitaloon. Stressin määrä on kutistunut olemattomiin kun ei tarvitse miettiä kenenkään häiriintymistä. Suosittelen ehdottomasti omakotitaloa! 

Matot ja verhot auttaa kaikuun joka kuuluu naapureille. On paljon miellyttävämpi naapureille kun asunto ei ole kaikukoppi. Myös ikkunoiden kiinni pitäminen on tärkeää. Jos tarvitsee viileää ilmaa niin hankkii jonkun ilmanpuhdistimen olohuoneeseen, joka liikuttaa ilmaa. Lattiatuulettimet liikuttaa pölyä. Yölläkin saa kuulua ääniä, telkkarin äänet ovat ihan normaalia vielä klo 22.00. Tuohon aikaan vasta koiranulkoiluttajat lähtee ulos. Iltavuoro ei ole tullut edes kotiin. En lähtisi kostamaan valittajille, ellei ole tiedossa uutta asuntoa.