Olisinpa mielestäni tasaisempi. Voiko rauhalliseksi muuttaa itseään? Väsyttää nämä omat mielialat.
On pirun hermostuttava kokonaisuus. Innostun helposti, aloitan projekteja ja viikon päästä olen voinut jo unohtaa koko hyvän ja kauniin tarkoituksen miksi aloitinkaan asian x. Sitten taas seuraavaan asiaan ja seuraavaan. Elän ihan tosissani näissä hetkissä, luulen ja uskon itsekin pystyväni pitämään kiinni kaikesta sovitusta itseni kanssa mutta ei, ei. Joskus ehkä onnistuu jotkin pienet päätökset mutta kun pitäisi ajatella isompaa kuvaa niin en pysty sitten.
Tunnen myös voimakkaasti surua, häpeää ja syyllisyyttä. Olen tosi tunnollinen mutta ihan helkkarin paljon tunteita kaikessa koko ajan. En haluaisi olla ihan näin tunteellinen ja analysoiva.
Ihailen niin ihmisiä, jotka ovat rauhallisia, empaattisia mutta rationaalista. Minä olen noista lähinnä vain empaattinen.
Miten minä pääni saisin tasaisempaan?
Kommentit (9)
ADD?
Ota joka päivä yksi pieni tavoite ja toteuta se, ennen sitä älä tee mitään muuta. Jos ei ole aitoa motivaatiota tekemisen taustalla niin mikään ei onnistu.
Varmaa lääkitys auttaisi tuohon ADHD:een mikä sulla on. Itsekin välillä sitä mietin. Viimeksi tuli mieleen silloin kun poltin jalkani ruokaa tehdessä kiehuvalla vedellä ja jatkoin kokkaamista toinen jalka vadissa joka oli täynnä jääkylmää vettä, että pitäisi varmaan tehdä jotain itselle. Olen myös todella rasittava luonne. Varsinkin työn tekemistä se haittaa. Pidän työstäni, mutta silti olen työpaikalla kuin minua kidutettaisiin ja pidettäisiin siellä väkisin. Kroppa on mustelmilla kun törmäilen toheltaessani. Raskasta, raskasta. Minäkin haluaisin olla sellainen rauhallin, koossa pysyvä, älykkään oloinen. Joskus jopa hetken onnistun, mutta jos en koko ajan vahdi itseäni niin...se myös uuvuttaa se itsensä vahtiminen.
Lääkitys ja diagnoosi on mennyt tosi hyvin perille nykyaikana. Terveellisempää on nauraa itselleen edes joskus.
Vierailija kirjoitti:
Varmaa lääkitys auttaisi tuohon ADHD:een mikä sulla on. Itsekin välillä sitä mietin. Viimeksi tuli mieleen silloin kun poltin jalkani ruokaa tehdessä kiehuvalla vedellä ja jatkoin kokkaamista toinen jalka vadissa joka oli täynnä jääkylmää vettä, että pitäisi varmaan tehdä jotain itselle. Olen myös todella rasittava luonne. Varsinkin työn tekemistä se haittaa. Pidän työstäni, mutta silti olen työpaikalla kuin minua kidutettaisiin ja pidettäisiin siellä väkisin. Kroppa on mustelmilla kun törmäilen toheltaessani. Raskasta, raskasta. Minäkin haluaisin olla sellainen rauhallin, koossa pysyvä, älykkään oloinen. Joskus jopa hetken onnistun, mutta jos en koko ajan vahdi itseäni niin...se myös uuvuttaa se itsensä vahtiminen.
Juu voi kun ymmärrän sinua niin paljon. Etenkin tuo jatkuva vahtiminen ja itsensä koossa pitäminen, ettei sähellä vahingossa vaan menee asian kerrallaan. Se on paha kun monta asia alkaa vilisemään päässä ja töissä se on pahin. Oikeasti todella paha sitten kun on kiire ja teen todella paljon ja yritän parhaani, kiiruhdan niin kun väsyn niin en enää pysty miltein edes puhumaan. Sanatkin katoaa päästä ja sössötän jotain.
Unohtelen, en enää edes tiedä mihin kävellä ja sitten vielä koko ajan ihmisten energiat ympärillä, joita tunnustelen ja vastaan. Yritän jatkuvasti pitää itseni koossa mutta sitten saatan vaikuttaa aika tyhmältä kun keskityn ja sitten minulla menee sanat sekasin välillä kun yritän puhua.
Kun olen levännyt ja rauhallinen hetki niin olen fiksun oloinen ja jaksan miettiä mutta tosi usein menee ihan plörinäksi ja sitten taas lannistun.
Kotona en jaksa oikein mitään ja sitten kun jaksaa niin sähellän taas menemään. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmaa lääkitys auttaisi tuohon ADHD:een mikä sulla on. Itsekin välillä sitä mietin. Viimeksi tuli mieleen silloin kun poltin jalkani ruokaa tehdessä kiehuvalla vedellä ja jatkoin kokkaamista toinen jalka vadissa joka oli täynnä jääkylmää vettä, että pitäisi varmaan tehdä jotain itselle. Olen myös todella rasittava luonne. Varsinkin työn tekemistä se haittaa. Pidän työstäni, mutta silti olen työpaikalla kuin minua kidutettaisiin ja pidettäisiin siellä väkisin. Kroppa on mustelmilla kun törmäilen toheltaessani. Raskasta, raskasta. Minäkin haluaisin olla sellainen rauhallin, koossa pysyvä, älykkään oloinen. Joskus jopa hetken onnistun, mutta jos en koko ajan vahdi itseäni niin...se myös uuvuttaa se itsensä vahtiminen.
Juu voi kun ymmärrän sinua niin paljon. Etenkin tuo jatkuva vahtiminen ja itsensä koossa pitäminen, ettei sähellä vahingossa vaan men
Tuotahan se on, kuin omaa elämääni kirjoittaisit. Viimeksi oli tokmannilla viherkasveja 1e hintaan pois heittettävänä. No minähän ajattelin, että tuostahan muutama kotiin kun en pitkään aikaan ole viherkasveja harrastanut ja mikä on lopputulos niin minulla on nyt muutama viikko myöhemmin kotona viidakko ja ostin palmunkin ja se oli vasta alkua kaikelle millä ajoin itseni taas kerran burnout tilaan. Kun voisi lähteä lomalle itsestään välillä ja jättää itsensä kotiin.
ADHD-lääke rauhoittaa pään. Mars lääkäriin!
Pidän kans tasaisista ihmisistä. Itse olen ääripäistä ääriin vetävä.
Kouluttamalla itseäsi ja tunnereaktioitasi. Tutustu esim tähän:
https://www.mielenterveystalo.fi/fi/omahoito/epavakauden-omahoito-ohjel…