Olen vihatussa perustason työssä, mutta salaa rakastan sitä
Koska ei tarvitse ponnistella henkisesti eikä käyttää tunnetaitoja koko ajan, kuten entisessä työssä. Haluaisin jäädä tähän työhön.
Kommentit (10)
Pidän myös tavallisesta suorittavan tason duunista. En ole mitenkään kunnianhimoinen ja työpäivät kuluu mukavasti konetta näpsytellessä. Työ on kuitenkin mielenkiintoista. Haluan muutenkin välttää kaikkea vastuuta ja stressiä.
Jätin alle vuosikymmenen jälkeen vaativan urani, jota varten olin opiskellut paljon ja hartaasti. Palasin samalla lapsuuteni ja nuoruuteni maisemiin, ja koska oli kesä ja tekijöistä pulaa, menin taas nuoruuteni kesätyöhön, jonka vaativuus on 99 prosenttia ajasta hyvin lähellä nollaa. Sillä tiellä olen yhä vuosia myöhemmin. Suurin haaste työpäivässä on löytää koko päiväksi jotain mielekästä kuunneltavaa kuulokkeisiin. Kun se asia on kunnossa, ei edes tunnu työltä.
Sama juttu täällä. Teen yksinkertaista, suorittavaa työtä ja rakastan sitä. Ei stressiä.
Olen arvostetussa ja vaativassa työssä, mutta salaa kadehdin perustason työn tekijöitä. Olisi ihanaa jos ei aina tarvitsisi stressata ja suorittaa ja vapaa-ajallakin pohtia työasioita.
Vierailija kirjoitti:
Pidän myös tavallisesta suorittavan tason duunista. En ole mitenkään kunnianhimoinen ja työpäivät kuluu mukavasti konetta näpsytellessä. Työ on kuitenkin mielenkiintoista. Haluan muutenkin välttää kaikkea vastuuta ja stressiä.
Sama täällä. Koulunkäynti oli helppoa mutta olin laiska ja kävin vain ammattikoulun ja ajauduin ihan eri aloille. 30 vuoden jälkeen olen onnellinen etten stressannut turhia vaan helposti sain kaiken mitä halusin. Viime vuodet enimmäkseen ansiosidonnaisella ja kohta eläkkeelle. Ei kaikkien tarvi olla mitään huippusuorittajia ja osaajia. Hyvä että on meitä duunareita. Ilman vastuita ynnä muita stressejä.
Kas, täällähän on kohtalotovereita. Olen viimeiset yhdeksän vuotta tehnyt liikaa asiantuntijatöitä hankalien asiakkaiden kanssa keskimäärin 6000€/kk palkalla.
Olen tässä alkanut miettimään, että voisin tehdä jotain aivan muuta. Jotain suorittavan tason työtä vaikka 2000€/kk palkalla. Etenkään kun rahapulakaan ei enää tulisi, vaikken tekisi töitä enää lainkaan.
Ja onko mahdollisuus ettet voi jäädä työhön, koska sanot, että haluaisit?
Vierailija kirjoitti:
Ja onko mahdollisuus ettet voi jäädä työhön, koska sanot, että haluaisit?
Ei ole mitään varmuutta jatkosta. Tällä hetkellä töitä on kesäkuun loppuun asti tiedossa. Tietenkin tuollaisesta tulee kiusaus hakea muualle.
Minulla siis on monta tutkintoa eikä tämä liity mitenkään niihin.
Hyvältä kuulostaa! Mikset sitten voisi jäädä siihen työhön? Mikä työ on muuten kyseessä?
Itse olen varsin neuroottinen ihminen ja siksi olen päätynyt tekemään alhaisen stressin suorittavaa työtä.