Lue keskustelun säännöt.
Uskotko, että elämää menee niin kuin on tarkoitettukin?
Kommentit (56)
Joo, mut sun on kuunneltava omaa sydäntä jotta se voi mennä oikeassa johdatuksessa.
Ei se mene silloin mihinkään, jos ihminen ei kuuntele itseään eikä omaa sydäntään. Jos ihminen ei koskaan hiljenny eikä ole valmis astumaan siihen tehtävään, mikä hänelle on luotu.
Ssen takia moni ei usko siihen, koska ne ei oo koskaan kokenut sitä johdatuksen voimaa, ne ei oo koskaan kuunnellu itseään eikä hiljentyneet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole mitään tarkoittamista. Elämä on sattumista kiinni eikä sen kulkua ole kukaan etukäteen päättänyt.
En usko predeterminismiin, vaan Heisenbergiin sekä Shcrödingeriin, olen siis Kööpenhaminan tulkinnan kannalla. Mutta ei tarkoita että superdeterminismi ja MWI olisi poissuljettuja.
Uskon että menee niin kuin menee, ilman sen kummempia tarkoituksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ne tarkoitukset ja merkitykset elämälleen on ihan itse keksittävä.
Joku tietysti mieluummin väistää tämän vastuun ja uskoo jonkun ihmeolennon järjestäneen kaiken valmiiksi. Pelko kai siinä on motiivina, jos näin haluaa uskoa.
Elämä menee niin kuin menee. Tarkoituksia ei ole
Sisältö jatkuu mainoksen alla
uskovainen uskoo mihin uskoo.
muut ottavat selvää ja tietävät.
Ei niin mene, ettei jotenkin mene.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En usko, että mitään on tarkoitettu. En usko kohtaloon vaan sattumaan.
Uskon. Se ymmärrys on tullut aika korkean iän mukana. Näin tämän on kuulunut mennä. Haluaisin ja olisin valmis tekemään filmin mitä hirveimmästä elämästäni. Nyt olen saanut jonkunlaisen rauhan ja ilon kun olen saanut ymmärtää että näin mun elämän kuului mennä ja kaikilla näillä kärismyksillä sun muilla. Olen kuitenkin sama ihminen kuin jo ihan pienenä, teininä jne olen vain vanhempi ja siis jo iäkäs... En ymmärrä sitä että jotkut muka muuttuvat niin että heistä tulee ikäänkuin joku toinen ihminen. Jossain mättää??? Elämällä on tarkoitus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei se ole tarkoitettu mitenkään menemään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tarmokkuus: kokemus energisyydestä, halu panostaa esim työhön, sinnikkyys ja ponnistelun halu myös vastoinkäymisiä kohdatessa
Omistautuminen: kokemus merkityksellisyydestä, innokkuudesta, inspiraatiosta, ylpeydestä ja haastavuudesta
Uppoutuminen: syvä keskittyneisyyden tila, paneutuneisuus esim työhön ja näistä koettu nautinto.
Mitkä asiat tekevät elämästäsi arvokkaan? Mitkä ovat elämänarvosi? Mikä tuo elämään merkitystä? Miksi elät tai et elä nyt juuri niinkuin haluat? Mitä haluaisit muuttaa elämässäsi? Mistä saat energiaa? Mikä tuo iloa ja tyydytystä? Milloin innostut tekemisestä?
Vierailija kirjoitti:
Ei ole mitään tarkoittamista. Elämä on sattumista kiinni eikä sen kulkua ole kukaan etukäteen päättänyt.
Niknhän sitä tyhmempi luulisi. Mietippä tsrkemmin mitä on tullut tehtyä ja mihin se kaikki on johtanut.
Yksikään teko ei ole vailla seurauksia kun tarkemmin ajattelee.
Uskon. "Katselemassa" täällä vain ollaan. Enemmän elämässä on kai kyse siitä, miten reagoi tapahtumiin.
Pääasiallisesti uskon tekemiseen ja valintoihin ja näiden seurauksiin. Sitten myös olosuhteet ja sattuma liittyvät kuvioon. Joku voi sitten uskoa johdatukseen rukouksessa näiden 4 tekijän kautta.
Riippuu ihan siitä kuka on tarkoittanut että se menisi miten.
En usko. Taas tuli ero, enkä tiedä jaksanko enää yrittääkään. Mitään ei saa ilman toista ihmistä aikaiseksi kuitenkaan. Päivät menee lojuessa.
En ymmärrä, mitä tuo sanonta tarkoittaa. Jotain ennaltamäärättyäkö? Kuka on tarkoittanut?