Salattu "päihdeäitiyteni" mietityttää...

Oppimisvaikeuksia voi olla edessä, tähän saakka kehitys ollut normaalia.



Ei kai tämän pahempaa asiaa voi omallatunnolla olla, mutta yritän olla liikaa sitä ajattelematta. Kun vihdoin tajusin olevani raskaana, ei aborttikaan enää ollut mahdollinen ja yritän toistaa itselleni, että lapsellani on jo ollut 4 onnellista vuotta. Toivottavasti vielä kymmeniä edessäkin.



Tsemppiä Sinulle, rakkaudentäyteisessä varhaislapsuudesta saa varmasti lisäeväitä selvitä mahdollisista vaikeuksista jatkossa.



T. Yllätysraskauden jälkeen rakastava äiti

on iso osa äitejä, jotka syyttävät lastensa jatkuvia keuhkoinfektioita talon rakenteita ym. eivätkä muista raskausaikana vetäneensä kaksi askia päivässä röökiä.

Tajuatko, että olet voinut aiheuttaa jopa oman lapsesi kuoleman? Toivottavasti olet sitten ylpeä itsestäsi ja ratkaisuistasi, jos joskus pitelet pientä kättä syöpäosastolla.

Niin ja minäkin toivon, ettet saisi enää lapsia. Yksikään lapsi ei ansaitse tulla pahoinpidellyksi vanhempiensa taholta. Sinä pahoinpitelit lapsesi silloin, kun hän oli elämänsä kriittisimmässä ja avuttomimmassa vaiheessa.

Ap ihan varmasti jo katuu tarpeeksi ilman tälläisiäkin mielipiteitä. Tämä ei hyödytä ketää. Sinua ehkä? (epäilen)

että raskauden aikaisesta päihteiden käytöstä on jotain haittaa, mutta ei se ole mikään automaattinen seuraus, se on vain kohonnut riski. Ja max 2 annosta viikossa alkoholia on kuitenkin aika vähän, ennen kuin alkoholin riskejä kunnolla tunnettiin moni odottava äiti joi sen verran, enenmmänkin (maissa, joissa alkoholia käytetään päivittäin esim. ruuan kanssa, mutta pieniä annoksia). Sama juttu tupakan kanssa, pilvestä en kyllä osaa sanoa mitään.



Yritä elää asian kanssa, ajattele niin, että teit parhaasi, muuhun et siinä elämäntilanteessa kyennyt. Nyt olet kasvanut ja oppinut, etkä enää tekisi samaa virhetää, ja se on enemmän mihin moni muu pystyy - virheitään voi oppia vain tunnistamalla ja myöntämällä ne.



Noin minä olen ajatellut, itse nimittäin myös tupakoin raskauden ajan ja tunsin siitä kovaa syyllisyyttä ja katumusta, ja edelleen kadun, mutta olen antanut itselleni anteeksi enkä enää kanna asiasta syyllisyyttä - en vaan kyennyt parempaan silloin, ja onneksi kuitenkin vähensin tupakointia, poltin max 5 tupakkaa päivässä, olihan se sentään jotain. (Nyt olen onnistunut lopettamaan kokonaan, jo vuosia sitten, lapseni on jo 15 v)

Toivottavasti pääset asiasta yli. Alkoholinkäyttösi ei kuulosta kovin hirveän suurelta ja pilvikokeiluistasi nyt tuskin on ollut mitään haittaa. Eniten olisin huolissani tupakan poltosta, mutta toivotaan, ettei mitään siitä aiheudu. Parhaan kaverini äiti poltti koko raskausajan, ja kaverini on hyvin älykäs ja hieno tyyppi, joten ei ole mitenkään varmaa, että polttaminen aiheuttaa mitään vakavaa. Riski on tietysti kohdallanne kohonnut.



Tsemppiä teille! Olet hienosti kasvanut äitiyteen. Parempi vähän myöhemmin kuin ei milloinkaan! :)

Mutta samat sanat niille, jotka pohtivat tykönään samaa asiaa uskaltamatta sanoa asiaa ääneen.

terveet ja todella älykkäät lapset tuli, ovat jo koulussa. Sen ajan jälkeen vasta alettiin hössöttämään tuosta alkosta että totaalikielto yms ruokarajoitteiden kanssa mentiin ihan överiksi.

Tupakkaan ja pilveen en osaa sanoa.

Ei voi murehtia sitä mikä on mennyttä. Tiedostaa vaan sen, mitä jatkossa, jos voi tehdä jotain toisinkin.

olet antanut tyttärellesi elämän ja nyt hänellä on äiti, joka ajattelee hänen parastaan.



Täällä on mammoja, jotka raskauden aikana stressaavat jokaista asiaa (tyyliin pitsassa oli edam-juustoa) ja saavat sitten "täydellisen lapsen". Itseasiassa esimerkiksi avioero tai ylihuolehtiva stressiäiti voi antaa lapselle paljon huonommat eväät tulevaisuuteen kuin raskausajan tupakointi.



Älä ajattele menneitä tai huolehdi tulevaisuudesta, vaan mieti sitä, mikä nyt on hyvin. Et voi tietää, mitä toimintasi raskauden aikana on mahdollisesti aiheuttanut mutta et myöskään sitä, mitä kaikkea muuta tyttärelläsi on elämässä edessä.

Täällä on mammoja, jotka raskauden aikana stressaavat jokaista asiaa (tyyliin pitsassa oli edam-juustoa) ja saavat sitten "täydellisen lapsen". Itseasiassa esimerkiksi avioero tai ylihuolehtiva stressiäiti voi antaa lapselle paljon huonommat eväät tulevaisuuteen kuin raskausajan tupakointi.

Aivan täyttä p*skaa. Stressi on luontainen hormoni, joka valmistaa lasta siihen ympäristöön, johon hän tulee syntymään. Tupakka sen sijaan sisältää karsinogeeneja, laskee syntymäpainoa ja heikentää hapenottokykyä loppuelämäksi. Tupakoivat äidit myös stressaavat jopa enemmän kuin tupakoimattomat, joten päivittäisten päihdehaittojen lisäksi lapsi altistuu myös stressille.

Alkoholista sen verran, että uusimpien tutkimusten mukaan alkoholi vaikuttaa heti nauttimishetkellä sikiön aivokemiaan ja häiritsee lapsen kehitystä. Tämän vuoksi turvallista rajaa ei ole ja odottajan on syytä pitäytyä täysin nollalinjassa -vai kenelle se yksi alkoholiannos on oman lapsen terveyden riskeeraamisen arvoinen?

Vastaanotolla en tätä voisi työnantajanikaan vuoksi sanoa, mutta kyllä jokainen raskaana tupakoinut nykyään tietää pahoinpitelevänsä vauvaa kemiallisesti. Jos antaisit samat myrkyt syntyneelle lapselle esimerkiksi tablettina, lapsi otettaisiin kiireesti huostaan.

Olisiko se yhdeksän päihteetöntä kuukautta todella mahdoton tehtävä, jos olette mielestänne ylipäätään kelvollisia lapsia hankkimaan?

Keskimmäisellä lapsellani todettiin FAS vaikka olin juonut todella vähän ja vastuullisesti. Sain tietää olevani raskaana vasta viikolla 9 joten sitä ennen olin kyllä ottanut mutta luulin ettei vaikuta noin alussa kun ei ole yhteinen verenkierto.



Nyt kaikki lapsen diagnoosista tietävät pitävät minua ihan rapajuoppona joka ei ansaitse lastaan :(

tai muut oppimisvaikeudet tulevat esille yleensä vasta kouluiässä. Ymmärrän pahan mielesi ja olet ihanan rehellinen purkauksessasi, mutta koita päästä asian yli ajan mittaan.

Tehtyä ei saa tekemättömäksi, voit vain elää tästedes parhaalla mahdollisella tavalla. Jos lapsellasi on ongelmia, niin tuet häntä kaikilla voimillasi. Se on parasta mitä voit äitinä tehdä. Rakastaa häntä sellaisena kuin hän on.

Itse kannan tätä taakkaa lopun elämääni. Join muutaman kerran viitisen paukkua raskausaikana. Ja ikävä kyllä, ongelmia tuli koulussa ) :

Keskittymishäiriöitä, huonomuistisuutta jne. Taakkani on raskas. 20 vuotta sitten puhuttiin turvarajoista alkoholin suhteen - nykyään on nollatoleranssi, mikä on hyvä.

jotta tekisivät odotusaikana viisaammin.

tai muut oppimisvaikeudet tulevat esille yleensä vasta kouluiässä. Ymmärrän pahan mielesi ja olet ihanan rehellinen purkauksessasi, mutta koita päästä asian yli ajan mittaan.





Tehtyä ei saa tekemättömäksi, voit vain elää tästedes parhaalla mahdollisella tavalla. Jos lapsellasi on ongelmia, niin tuet häntä kaikilla voimillasi. Se on parasta mitä voit äitinä tehdä. Rakastaa häntä sellaisena kuin hän on.

Tajuatko, että olet voinut aiheuttaa jopa oman lapsesi kuoleman? Toivottavasti olet sitten ylpeä itsestäsi ja ratkaisuistasi, jos joskus pitelet pientä kättä syöpäosastolla.



Niin ja minäkin toivon, ettet saisi enää lapsia. Yksikään lapsi ei ansaitse tulla pahoinpidellyksi vanhempiensa taholta. Sinä pahoinpitelit lapsesi silloin, kun hän oli elämänsä kriittisimmässä ja avuttomimmassa vaiheessa.

Raskasta elää asian kanssa loppuelämä. Mutta anna itsellesi anteeksi. Ole nyt maailman paras äiti lapsellesi.



t. kohtalotoveri

Sitten aikuisena? Ei kai kukaan voi itse itselleen antaa syntejään anteeksi.

Sillä voit tehdä paljonkin. Vielä ei voi tietää, mitä mahdollisia ongelmia tulee eteen, voi olla, ettei mitään tai sitten jotain pahojakin esim. lapsen tunne-elämän puolella, jos ei muuta, mutta siihen voit vaikuttaa parhaalla mahdollisella tavalla tästä päivästä eteenpäin rakastamalla lastasi joka päivä tästä eteenpäin ja varsinkin murkkuiässä.