Yliopisto ja omalle alalle työllistyminen

Kukaan tuntemistani ei ole työllistynyt omalle alalleen. Kaikki tekevät perusduunia, kun oman alan töitä ei ole.

Mikä ihmeen aikaisempi koulutus? Lukio? Opiskelin DI:ksi ja hyvin on työllistytty, kuten myös opiskelukaverinikin.

En tiedä yhtään, ainakaan montaa, joka ei olisi työllistynyt omalle alalle. On lääkäreitä, ekonomeja, diplomi-insinöörejä, arkkitehteja, opettajia, biologeja, tilastotieteilijöitä, meteorologeja. Moni fyysikko on päätynyt ohjelmistoalalle, mutta en tunne yhtään. Toki jotkut tekevät jotain muuta, kuin mihin ovat koulutuksen saaneet, kuten HR:ää tai johtamista, mutta alalla ovat tukevasti.

Ne, jotka eivät työllistyneet "omalle alalle", eivät yleensä valmistuneet, koska tulivat opiskelemaan vääristä syistä (raha), ja vaihtoivat sitten johonkin, joka sopi itselle paremmin.

Olen humanisti ja työllistynyt akateemiselle alalle. Tein valmistumisen jälkeen pari pitkää määräaikaista projektia ja sain sitten vakituisen työpaikan. Se ei ollut itsestäänselvyys, vaan hakijoita oli yli sata ja karsinta kova. Osa entisistä opiskelukavereista on ollut myös melko lyhyissä pätkätöissä ja työttöminä. Enemmän pitäisi kiinnittää huomiota, minkä verran millekin alalle koulutetaan väkeä. 

Suomeen jääneistä yhden. Ulkomaille lähteneistä kaikki loppujen lopuksi. 

Vierailija kirjoitti:

Kukaan tuntemistani ei ole työllistynyt omalle alalleen. Kaikki tekevät perusduunia, kun oman alan töitä ei ole.

Mitä perusduunia he tekevät? Mitä on ne omat alat, joilla ei ole töitä? 

Sosiaalityöntekijät työllistyvät 100%:sti sosiaalityöntekijöiksi.

Työllistyin kyllä vielä kolmekymppisenä, mutta enpä enää näin viiskymppisenä. Tosin eipä se yliopistossa opiskelemani ala enää kiinnostakaan.

Vierailija kirjoitti:

Suomeen jääneistä yhden. Ulkomaille lähteneistä kaikki loppujen lopuksi. 

Jokin mättää, jos suomalaisen nuoren pitää lähteä sen takia ulkomaille, että ei saa Suomesta valmistumisensa jälkeen oman alan töitä. Vastaavasti iso joukko suomalaisia nuoria opiskelee ulkomailla esimerkiksi lääkäreiksi, koska eivät saa Suomesta opiskelupaikkaa. Opiskelupaikasta kannattaa maksaa (jos pystyy), koska myös ulkomailta valmistuneille lääkäreille on Suomessa töitä ja palkka on hyvä. Mutta eihän tämä kovin tasa-arvoista ole. 

Johtotehtäviin harvemmin voi työllistyä suoraan. Hallintotieteilijät tekevät esim. ensin tavanomaisia töitä ja sitten kun se sujuu niin siirtyvät johtotehtäviin kun edellytykset siihen koulutuksen puolesta on. Yliopistotutkinnosta on etenemisen suhteen etua, uran alkuvaiheessa tutkinto ei vielä välttämättä hyödytä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomeen jääneistä yhden. Ulkomaille lähteneistä kaikki loppujen lopuksi. 

Jokin mättää, jos suomalaisen nuoren pitää lähteä sen takia ulkomaille, että ei saa Suomesta valmistumisensa jälkeen oman alan töitä. Vastaavasti iso joukko suomalaisia nuoria opiskelee ulkomailla esimerkiksi lääkäreiksi, koska eivät saa Suomesta opiskelupaikkaa. Opiskelupaikasta kannattaa maksaa (jos pystyy), koska myös ulkomailta valmistuneille lääkäreille on Suomessa töitä ja palkka on hyvä. Mutta eihän tämä kovin tasa-arvoista ole. 

Ai mättää. En ymmärrä, miksi tästä ei puhuta julkisuudessa enempää, vaikka yliopiston käytävillä tämä tasan tarkkaan tiedetään. Ei ole mitään järkeä kouluttaa verorahoilla maistereita, jotka lähtevät maasta heti, kun on paperit. Jos ollaan ihan rehellisiä, ei pitäisi päästää opiskelijoita ulkomaille vaihtoon, koska siellä luodut suhteet ovat aina alkusoitto Suomesta lähdölle ja usein siinä menee muutama opiskelukaverikin mukana. Osa ei edes tee opintoja loppuun Suomessa, jolloin yliopistolta jää rahaa saamatta.

Yksilöille tämä on hyvä asia, jos viihtyy ulkomailla, kuten suurin osa viihtyy, mutta valtiolle ja veronmaksajille tämä diili on surkea.