Lue keskustelun säännöt.
Kertokaapa nyt lähivanhemmat,
27.01.2011 |
miten niiden isä/äitipuolten tulisi käyttäytyä? Eli pitääkö kohdella kuin omaansa, vai jättää se kasvatus vain oikeille vanhemmille? Täällä on niin äärettömän monta keskustelua aiheesta ollut, ja aina eri kanta asiaan:D Nyt ilman mitään "tilannetta" ja tietämättä minun perhekuvioitani voitte tehdä kantanne selväksi.
Kommentit (21)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
en ollutkaan oikea vastaaja sillä elän ydinperheessä. T.3
jos ei pysty lasten asioissa käyttäytymän aikuismaisesti, jättää lapsen biologiselle vanhemmalle lapsen asioista sopiminen x:n kanssa. Lapsen tulee tietää mitkä on säännöt kummassakin kodissa ja vaikka isä/äitipuoli ei "oikea" vanhempi olekaan, talon säännöillä mennään ja molemmat aikuiset voi pitää säännöistä kiinni.
Eli lasta pitää kohdella kuin omaansa, mutta ei saa kasvattaa kuten omaansa? ELI pitää kohdella "kivemmin" kuin omaansa?
miten sitä lasta voi kohdella kuin omaansa kuitenkaan lasta kasvattamatta? Ei niin mitenkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos/kun ex löytää uuden puolison, toivon tämän pitävän lapsistani. Toivon, että hän kohtelee lapsiani tasapuolisesti ja tasaveroisesti, varsinkin jos hänellä on omia lapsia.
Minun lapsia saa kasvattaa muutkin kuin minä itse. Mutta toki toivon, että kasvatusperiaatteet eivät ainakaan kovin kaukana omistani, tai ainakaan exän periaatteista ole. Niin kauan kuin lapsillani on hyvä olla, on minulle sama onko exän uusi puoliso heille kuin vanhempi, kuin kaveri, tai vaikka etäinen ku mikä. Lapsista lähtee siis.
Suurimmalle osalle ei ikinä yhtä rakas - varsinkin, jos on etälapsi, jota näkee vain silloin tällöin.
Mutta sitä lasta on kohdeltava tasavertaisesti ja on osattava kohdata se lapsi aikuisen tavoin (paitsi jos äitipuoli on 20-vuotias ja lapsi on 17-vuotias...). Inhoan eniten näitä äitipuoleja, jotka koko ajan piikittelevät tyyliin "ai noinko se äiti tekee sen, katso nyt miten nämä vaatteet on silitetty, saatko sinä tehdä kotona noin..." eli loputonta piilovittuilua, jolloin se lapsi automaattisesti tajuaa, että ei ole tämän perheen jäsen eikä edes toivottu vieras. Surullista.
Varsinaiset kasvatuslinjaukset tekevät lapsen omat vanhemmat, mielellään yhdessä, mutta jos se ei onnistu, niin kummassakin kodissa on ne perussäännöt, joita kaikki perheenjäsenet noudattavat. Äitipuoli pitää näistä säännöistä kiinni, mutta jättää vakavammat puhuttelut ja torumiset isän harteille. Äitipuolen on lupakin olla vähän niin kuin se kiva täti, jos osaa pitää auktoriteetistaan samalla kiinni. Isän homma on olla se kasvattava osapuoli. Jos isä ottaa vain tällaisen viihdyttäjän roolin, monesti äitipuolet puuttuvat asiaan, koska se on väärin uusperheen muita lapsia kohtaan. Tämä on klassinen virhe. Se isä pitäisi saada tajuamaan, että tasapuolisesti on kohdeltava kaikkia lapsia ja samoilla säännöillä. Mutta jos äitipuoli sanoo yhtä ja isä tekee toista, niin katastrofi on valmis.
Älkää hyvät naiset ottako niitä lapamato-tossukka-miehiä uusperheeseenne vaan sellaisen, jolla on oikeasti halua toimia niin omien lastensa kuin mahdollisesti teidänkin lastenne parhaaksi. Vähintään pitäisi keskustella uusperheen säännöt selviksi jo ennen uusperheen perustamista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Entäs kun uusperheeseen tulee yhteinen lapsi. Kaikilla lapsilla kai pitäisi olla samat säännöt? Eikö? Joten tämän uuden puolison siis pitää kasvattaa lapsensa kuten nykyinen ja tämän ex ovat päättäneet? Koska hänellä ei nykyisen muidenkaan lasten kasvatuksessa ole mitään sanavaltaa.
ap
Entäs kun uusperheeseen tulee yhteinen lapsi. Kaikilla lapsilla kai pitäisi olla samat säännöt? Eikö? Joten tämän uuden puolison siis pitää kasvattaa lapsensa kuten nykyinen ja tämän ex ovat päättäneet? Koska hänellä ei nykyisen muidenkaan lasten kasvatuksessa ole mitään sanavaltaa.
ap
Siis yhteinen lapsi ja ne puolison lapset on oltava samalla viivalla, joten kyllähän se väkisinkin menee siihen, että puolison tapa on "jyräävämpi". Se taas on asia erikseen, miten ex suhtautuu. Toivon että itselläni on viisautta ja malttia siinä vaiheessa olla hiljaa. Kunhan vain lapseni ovat onnellisia ja tasaveroisia sen uuden kanssa tai niiden mahdollisesti jo olevien kanssa. Jos nyt ikinä sellaiseen tilanteeseen päädytään. Lisäksi toivon totisesti että ex osaa myös käyttäytyä tilanteen vaatimalla tavalla, jos hän joskus heittäytyy yhteen sellaisen kanssa, jolla on jo ennestään lapsia.
se etä/lähivanhempi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Entäs kun uusperheeseen tulee yhteinen lapsi. Kaikilla lapsilla kai pitäisi olla samat säännöt? Eikö? Joten tämän uuden puolison siis pitää kasvattaa lapsensa kuten nykyinen ja tämän ex ovat päättäneet? Koska hänellä ei nykyisen muidenkaan lasten kasvatuksessa ole mitään sanavaltaa.
apSiis yhteinen lapsi ja ne puolison lapset on oltava samalla viivalla, joten kyllähän se väkisinkin menee siihen, että puolison tapa on "jyräävämpi". Se taas on asia erikseen, miten ex suhtautuu. Toivon että itselläni on viisautta ja malttia siinä vaiheessa olla hiljaa. Kunhan vain lapseni ovat onnellisia ja tasaveroisia sen uuden kanssa tai niiden mahdollisesti jo olevien kanssa. Jos nyt ikinä sellaiseen tilanteeseen päädytään. Lisäksi toivon totisesti että ex osaa myös käyttäytyä tilanteen vaatimalla tavalla, jos hän joskus heittäytyy yhteen sellaisen kanssa, jolla on jo ennestään lapsia.
se etä/lähivanhempi
Jos exäsi tosiaan päätyy yhteen sellaisen kanssa jolla jo on lapsia, miten he saavat sovittua yhteiset säännöt? Silloin kun ei ole mikään itsestäänselvyys, että teidän tapanne on se joka vallitsee:) Ja, ovathan ne säännöt juurikin lapsen molempien vanhempien laatimia, eivät vain puolison. Minun olisi vaikea suostua kasvattamaan lapseni niin kuin oletettu puolisoni entinen vaimo olisi päättänyt. Edes yhdessä mieheni kanssa.
Entäs kun uusperheeseen tulee yhteinen lapsi. Kaikilla lapsilla kai pitäisi olla samat säännöt? Eikö? Joten tämän uuden puolison siis pitää kasvattaa lapsensa kuten nykyinen ja tämän ex ovat päättäneet? Koska hänellä ei nykyisen muidenkaan lasten kasvatuksessa ole mitään sanavaltaa.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No henkihän se jo otsikostakin että tämä on riidanhaastoketju..
No henkihän se jo otsikostakin että tämä on riidanhaastoketju..
Yritin vain selvittää, että ajatteletteko samoin jos tosiaan se ei olisikaan se oma kasvatustapa joka "voittaa"...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toivon, että kohtelet lastani kunnioittavasti ja oikeudenmukaisesti. Teillä noudatetaan tietysti teidän sääntöjänne ja toivon kasvatteeni lapsen niin hyvin, että hän osaa niihin sopeutua. Olettaen tietysti, että ne eivät ole jotain järjettömiä kuten vaihda sukat kun menet vessaan:D
Lapsi käy siellä niin harvoin että varsinaisen kasvattamisen hoidan kyllä itse mutta tietysti sinä estät vaaratilanteet ja odotat lapsen teillä käyttäytyvän hyvin. Jos ei käyttäydy toivon saavani kuulla siitä.
Lapsen isä kyllä tuntee minut ja koska olemme suunnilleen samoilla linjoilla näissä asioissa uskon kaiken menevän hyvin. Lapsi palaa teiltä aina onnellisena ja tyytyväisenä joten luotan siihen että osaat hoitaa hommasi.
Minulla ei siis ole mitään valittamista, pikkuasioihin en aio puuttua ja toivon samaa sinulta. Olen joskus jopa ajatellut kiittää sinua siitä kuinka hyvänä lastani pidät. Joten tässä, näin välillisesti, ISO KIITOS!
on velvollisuus kasvattaa lasta lapsen omaksi parhaaksi. Tietysti hyvässä yhteisymmärryksessä kaikkien muiden aikuisten kanssa.
Siinä vaiheessa kun teille syntyy yhteinen lapsi, niin sinä ja miehesi tottakai päätätte teidän kodin yhteiset kasvatussäännöt, ja etälapsi sitten sopeutuu niihin.
Kyllä sä sen itsekin tiedät, että olisi täysin järjetöntä kasvattaa yhteinen lapsenne miehesi exän laatimien sääntöjen tavalla - nyt on kyseessä TEIDÄN perhe ja TEIDÄN lapsi. Onnea tulevaan :)
Siinä vaiheessa kun teille syntyy yhteinen lapsi, niin sinä ja miehesi tottakai päätätte teidän kodin yhteiset kasvatussäännöt, ja etälapsi sitten sopeutuu niihin.
Kyllä sä sen itsekin tiedät, että olisi täysin järjetöntä kasvattaa yhteinen lapsenne miehesi exän laatimien sääntöjen tavalla - nyt on kyseessä TEIDÄN perhe ja TEIDÄN lapsi. Onnea tulevaan :)
Tämä ei -oikeasti- ollut esimerkki meidän omasta perheestä, olen vain utelias:)
ap
Entäs kun uusperheeseen tulee yhteinen lapsi. Kaikilla lapsilla kai pitäisi olla samat säännöt? Eikö? Joten tämän uuden puolison siis pitää kasvattaa lapsensa kuten nykyinen ja tämän ex ovat päättäneet? Koska hänellä ei nykyisen muidenkaan lasten kasvatuksessa ole mitään sanavaltaa.
apSiis yhteinen lapsi ja ne puolison lapset on oltava samalla viivalla, joten kyllähän se väkisinkin menee siihen, että puolison tapa on "jyräävämpi". Se taas on asia erikseen, miten ex suhtautuu. Toivon että itselläni on viisautta ja malttia siinä vaiheessa olla hiljaa. Kunhan vain lapseni ovat onnellisia ja tasaveroisia sen uuden kanssa tai niiden mahdollisesti jo olevien kanssa. Jos nyt ikinä sellaiseen tilanteeseen päädytään. Lisäksi toivon totisesti että ex osaa myös käyttäytyä tilanteen vaatimalla tavalla, jos hän joskus heittäytyy yhteen sellaisen kanssa, jolla on jo ennestään lapsia.
se etä/lähivanhempi
Jos exäsi tosiaan päätyy yhteen sellaisen kanssa jolla jo on lapsia, miten he saavat sovittua yhteiset säännöt? Silloin kun ei ole mikään itsestäänselvyys, että teidän tapanne on se joka vallitsee:) Ja, ovathan ne säännöt juurikin lapsen molempien vanhempien laatimia, eivät vain puolison. Minun olisi vaikea suostua kasvattamaan lapseni niin kuin oletettu puolisoni entinen vaimo olisi päättänyt. Edes yhdessä mieheni kanssa.
Varmaankin heidän olisi vain itse sovittava nämä asiat. Niin kauan kuin lapseni olisivat onnellisia ja tasaveroisia niiden muiden kanssa. En minä päätä, miten lapset ex-puolisoni luona kasvatetaan. Toki toivon, ettei meillä tule ajan kuluessa suuria erimielisyyksiä. Mutta enhän minä oikeasti voi määrätä, miten ex heitä kasvattaa. Toivon vain, että linjamme pysyisi samankaltaisena.
se lähi/etävanhempi (lapset tulivat kotiin juurikin, nyt olen taas ensisijaisesti lähivanhempi)
kenelläkään ei ole minkään valtakunnan mielipidettä asiasta, kun ei voikaan haukkua aloittajaa;) Hyvä av!!!