Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Neandertalilaisten perimä ei vaikuta ainoastaan kehoomme vaan myös mieleemme. Tutkimuksissa on muun muassa selvinnyt, että tiettyjä

Vierailija
14.04.2024 |

muassa selvinnyt, että tiettyjä neandertalilaisgeenejä kantavilla ihmisillä on suurempi masentumisen riski.

Luonnollisesti ei voida kuitenkaan esimerkiksi tietää, sairastivatko neandertalinihmiset masennusta nykymielessä.

Tutkijat painottavat, että geenien ja depression välillä ei ole suoraa yhteyttä vaan että on joukko tekijöitä, jotka yhdessä kasvattavat riskiä. 

Tietokoneohjelman avulla on selvitetty, että tietyt geenit vaikuttavat muun muassa aivoissa aktiivisemmin nykyihmisillä kuin neandertalinihmisillä. Se voi olla syy siihen, että joitakin neandertalilaisgeenejä omaavilla ihmisillä on esimerkiksi muita suurempi riski tulla riippuvaiseksi nikotiinista.

Kommentit (6)

Vierailija
2/6 |
14.04.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hauskaa. MRna-rokotteet...

Miksi nykyihminen ei kuollut sukupuuttoon kuten neandertalinihminen?

 

Tutkijat uskovat löytäneensä nyt uuden salaisen aseen. Kyseessä on 267 tunnepohjaiseen reagoivuuteen, itsehillintään ja itsetietoisuuteen vaikuttavaa geeniä, jotka löytyvät vain nykyihmisistä.

 

Nämä 267 geeniä vastaavat Lehtimäen mukaan lähes kaikista periytyvistä temperamentin ja luonteenpiirteiden vaihteluista. Tämä taas säätelee esimerkiksi sitä, miten ihminen sopeutuu erilaisiin uhkiin, kuten vaikka koronavirukseen tai ilmastonmuutokseen. Nämä geenit todistavat, että luovuuden kehittyminen oli Homo sapiensin evoluution ja elossa säilymisen salainen ase, jota serkuillamme neandertalinihmisillä ei ollut, professori Terho Lehtimäki Tampereen yliopistosta sanoo tutkimustiedotteessa.Geenit, jotka erottavat modernit ihmiset neandertalinihmisistä ja simpansseista, ovat tutkijoiden mukaan melkein kaikki RNA:sta valmistettuja säätelygeenejä, eivätkä DNA:sta valmistettuja proteiineja koodaavia geenejä.

 

Proteiinia koodaavien geenien välissä on noin viisi kertaa enemmän pieniä säätelygeenejä, jotka eivät olekaan DNA:ta, vaan RNA:ta. Ne hienosäätävät kaikkia meidän oppimis- ja muistitapahtumiamme, aineenvaihduntaamme ja muuta. Se geenistön osa on ihmisellä erottava osa, Lehtimäki selittää.

 

https://yle.fi/a/3-11894011

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/6 |
14.04.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Niin sitä ennen Suomessa liikuttiin hirvien ja porojen perässä, jotka olivat pääasiallinen ravinnon lähde ennenkuin asetuttiin paikoilleen viljelemään maata, jotta voitiin valmistaa alkoholia. 

 

Vierailija
4/6 |
14.04.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minusta on mukavaa, että neandertalinihmiset elävät meissä edelleen. eivätkä täysin kadonneet maan päältä.

Vierailija
5/6 |
14.04.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Neanderthalilaiset olivat homo sapiensia älykkäämpiä ja hyvin säyseitä ja rauhaarakastavia.

Homo sapiens -miehet t  ap p o i v a t neanderthalimiehet ja r  äisk äsivat neanderthalinaiset, ja niin siirtyi neanderthal-geenistö homo sapiensiin.

Oma teoria.

Vierailija
6/6 |
14.04.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Minusta on mukavaa, että neandertalinihmiset elävät meissä edelleen. eivätkä täysin kadonneet maan päältä.

Samoin ajattelen.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yhdeksän yhdeksän yhdeksän