Autatko mua ymmärtämään miten kuuluu jaksaa alkoholistin petturuutta?
En oikein hirveän hyvin tunne kyseistä sairautta, kun olen vain aina suhtautunut siihen hyvin jyrkästi ja pistin miehen pihalle tuon ongelman tultua ilmi. Ex-anoppi joskus mulle laitellut linkkejä ja pyytänyt lukemaan ja tutustumaan. Kysynpähän vain millä voimilla, kun omat voimat menee arjen pyörittämiseen ja juopon lapsen kannattelemiseen. Jatkuvia pettymyksiä ja kuka kerää sirpaleet, no minä.
Taas vaikutti lupaavalta hänellä uuden elämän aloitus. Oli raittiina vankeustuomionsa ajan ja heti kun panta lähti jalasta, niin korkki auki. Tässä taas reilu viikko mennyt tapaamisten perumisiin lapsen kanssa.
Nyt mun täytyy ajatella omia voimavarojani ja miten jaksan olla äiti. Nytkö pistän välit poikki vai mitä ihmettä. Tiedän että lapsen psyyke alkaa rakoilemaan ja kiukuttelee mulle.
Kommentit (10)
En auta, koska ei tarvitse jaksaa mitenkään. Ei tulisi mieleenkään jaksaa, vaikka ex-anoppi onkin alistunut omaan virhevalintaansa. Minä taas totesin että erehdyin puoliso valinnassa, ei muuta kuin eteenpäin. Se ex-anoppikin on jo vainaa, joten ei hänkään enää vainoa.
Tuon vankilatuomion pitäisi myös olla sen verta iso red flag että pistä mäkeen koko tyyppi. Ei sinne huvikseen mennä istumaan.
"Tiedän että lapsen psyyke alkaa rakoilemaan ja kiukuttelee mulle."
Ja ajattelit että se vankilatuomio ja alkoholismi ei sitä lapsen psyykettä tuhoa?
Lapsesi on ehkä perinyt alkoholistigeenit.
Ongelma saattaa jatkua hänessä.
Alkhoolismi on tunne-elämän sairaus. Alkoholin juominen on vain sairauden oire.
Toipuakseen pitää kuitenkin ensin lopettaa alkohlin käyttö kkonaan ja sen jälkeen on mahdollista vähitellen saada psyykekin kuntoon.
Alkoholistien läheiset saavat tukea A-klinikoilta ja myös Al-Anon on auttanut monia.
Jos haluat auttaa alkoholistia, niin älä auta häntä. Alkoholisti voi parantua vain, kun löytää pohjansa. Riski piilee siinä, että jotkut voivat kuolla tässä prosessissa. Mutta sekin on sitten ollut alkoholistin omien valintojen tulosta. Terv. Ex-alkoholisti
Vierailija kirjoitti:
"Tiedän että lapsen psyyke alkaa rakoilemaan ja kiukuttelee mulle."
Ja ajattelit että se vankilatuomio ja alkoholismi ei sitä lapsen psyykettä tuhoa?
Hyvä pointti! Vankilatuomio oli niin järkyttävä juttu ja liittyikin päihteisiin, että tein selväksi, että yksikin pettymys vielä ja välit poikki. No tässä ollaan, enkä ole edes yllättynyt.
Mistä kummasta tuli mieleesi, että kuuluu jaksaa
a) alkoholistia
b) petturuutta?
Tavallisesti ei tarvitse jaksaa kumpaakaan erikseen, vielä vähemmän molempia samassa paketissa.
Laita välit poikki. Alkoholisti on itsekäs ja se ajattelee itseään ensiksi, toiseksi ja viimeiseksi. Siihen kuvioon ei mahdu muuta kuin hän ja alkoholi.