Maitokahvia vai saisiko olla muuta?

Nykyään joka tuutista tyrkytetään ilosanomaa avoimien suhteiden ihanuudesta ja seksuaalisesta vapautumisesta, sukupuolien moninaisuudesta ja jopa kymmenistä sukupuolista.

Osa ihmisistä hyväksyy sivusuhteet, varsinkin miehet hyväksyvät niin omat syrjähyppynsä kuin kumppaninsakin syrjähypyt jatkuvasti yleistyvän aisankannatus-trendin perusteella. Naiset suhtautuvat kielteisemmin pettämiseen, mutta joka asiassa naisten asenteet ovat seuranneet miehiä vuosikymmenen viiveellä. 

Koska asenteet vapautuvat, olen itse itselleni ja kumppanilleni yrittänyt perustella asenteiden muuttumista kahvi-vertauksella. Minulle se kahvi on suorastaan elinehto. Rakastan sen makua ja en voi elää päivääkään ilman kahvia. Kahvi on se kumppani, jota tarvitsen ja rakastan joka päivä. Yleensä juon kahvin maidolla (vaniljaseksi), välillä mustana(pikaiset), toisinaan kahvipöydässä on muutakin tarjolla(lelut) ja joskus juodaan paremmista kupeista(asusteet). Vaikka rakastan kahvia yli kaiken, maistuisi minulle joskus kuppi kaakaota. Se ei tarkoita, että lakkaisin rakastamasta ja haluamasta kahvia joka päivä. Mutta vastapuolen mielestä, jos juo kupin kaakaota, sen jälkeen ei saa juoda kahvia ikinä. Silti saan tarjota kahvia vieraille, jos niin tahdon.

Mites muilla?