Irtosuhteet ja epäluottamus suhteissa
Olen 23v nainen ja minulla on menneisyys lukuisista irtosuhteista (yli 50) jo hyvin nuoresta alkaen. Nuorempana hain hyväksyntää ja huomiota ja sitä kyllä sai irtosuhteista aina hetkeksi ja tunsin itseni hyvin halutuksi. Vanhempani erosivat kun olin nuori ja isän kanssa ollaan harvakseltaan tekemisissä. Äidin kanssa välit on ok, mutta ei hänen miesystäväänsä.
En vain ole pystynyt kunnon suhteisiin koskaan. Pisimmät yhtäjaksoiset suhteet ovat olleet noin kuukauden mittaisia ja usein ovat päättyneet minun aloitteesta. En oikein osaa olla suhteessa kun alan aina epäillä että he ovat kanssani vain s*ksin takia ja en ole hyvä luottamaan muihin ja kertomaan miltä minusta oikeasti tuntuu.
Miten tästä voisi päästä yli ja miten voisin saada joskus toimivan parisuhteen? Vai olenko tuomittu elämään yksin kiertopalkintona? :(
Kommentit (12)
Jäitä hattuun vaan, tuossa iässä suhteet ovat yleensä irtosuhteita tai muuta kevyttä seurustelua. Pidät rauhassa hauskaa, myöhemmin ehtii vakiintua, eikä tarvi sitten nelikymppisenä alkaa elämään menetttyä nuoruutta.
Varmaan on parasta yrittää rauhoittua, mutta se on hankalaa kun ystävien kanssa ollaan menossa melkein joka viikonloppu. Pelkään, jos en mene mukaan niin jään helposti ulkopuolelle ja sitä en halua. Ja sitten kun ollaan sinkkuja suurin osa niin miesten perässä sitä aina ollaan ja niistä puhutaan.
En tiedä onko täällä muita joilla on ollut samanlainen menneisyys kuin minulla, mutta olisi kiva kuulla miten he ovat päässeet eteenpäin ja pystyneet luomaan pysyviä parisuhteita.
ap
Vierailija kirjoitti:
Varmaan on parasta yrittää rauhoittua, mutta se on hankalaa kun ystävien kanssa ollaan menossa melkein joka viikonloppu. Pelkään, jos en mene mukaan niin jään helposti ulkopuolelle ja sitä en halua. Ja sitten kun ollaan sinkkuja suurin osa niin miesten perässä sitä aina ollaan ja niistä puhutaan.
En tiedä onko täällä muita joilla on ollut samanlainen menneisyys kuin minulla, mutta olisi kiva kuulla miten he ovat päässeet eteenpäin ja pystyneet luomaan pysyviä parisuhteita.
ap
Teininä alkanut suhde 7 vuotta, irtosuhteita 5-6v jolta ajalta jäi elämääni miespuoleinen "bestis", sen jälkeen olen ollut 24 vuotta vakisuhteessa ja olen siis edelleen. Et sä mikään menetetty tapaus ole.
Vierailija kirjoitti:
Varmaan on parasta yrittää rauhoittua, mutta se on hankalaa kun ystävien kanssa ollaan menossa melkein joka viikonloppu. Pelkään, jos en mene mukaan niin jään helposti ulkopuolelle ja sitä en halua. Ja sitten kun ollaan sinkkuja suurin osa niin miesten perässä sitä aina ollaan ja niistä puhutaan.
En tiedä onko täällä muita joilla on ollut samanlainen menneisyys kuin minulla, mutta olisi kiva kuulla miten he ovat päässeet eteenpäin ja pystyneet luomaan pysyviä parisuhteita.
ap
ihan normaalia tuossa iässä. Etsit vielä itseäsi. Kyllähän niistä suhteista oppii aina jotain. Positiivista on tuo että tunnistat ongelmasi ja etsit siihen apua. Ehkä et vaan ole kohdannut oikeaa. Tai ehkä et ole ollenkaan hetero?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmaan on parasta yrittää rauhoittua, mutta se on hankalaa kun ystävien kanssa ollaan menossa melkein joka viikonloppu. Pelkään, jos en mene mukaan niin jään helposti ulkopuolelle ja sitä en halua. Ja sitten kun ollaan sinkkuja suurin osa niin miesten perässä sitä aina ollaan ja niistä puhutaan.
En tiedä onko täällä muita joilla on ollut samanlainen menneisyys kuin minulla, mutta olisi kiva kuulla miten he ovat päässeet eteenpäin ja pystyneet luomaan pysyviä parisuhteita.
ap
ihan normaalia tuossa iässä. Etsit vielä itseäsi. Kyllähän niistä suhteista oppii aina jotain. Positiivista on tuo että tunnistat ongelmasi ja etsit siihen apua. Ehkä et vaan ole kohdannut oikeaa. Tai ehkä et ole ollenkaan hetero?
Jotenkin koen että olen ollut jo liian monen kanssa. Aloitin ensimmäiset irtosuhteet jo 12-v ja siitä tuntuu olevan jo ikuisuus. Monilla kavereillani on ensimmäiset suhteet vasta 16-17v ja heillä on suhteita huomattavasti vähemmän ja ovat olleet pidemmissä suihteissa kuin minä. Olen kokeillut tytönkin kanssa uteliaisuuttani nuorempana, mutta se ei ollut minua varten joten olen kyllä ihan hetero.
ap
Suhteiden määrä ihmisellä korreloi sitoutumisen kanssa tulevaisuudessa. Sama kuin jotkut kärvää dopamiinireseptorinsa liiallisella viihteellä, pornolla, roskaruoalla, viinalla jne. ja sitten mikään ei tunnu miltään.
50 suhdetta 23v ikäsenä on semmonen määrä punaisia lippuja, että siinä jää Kreml neukkuaikoina jälkeen. Miten ajattelit todistaa sille mahdolliselle "yhdelle" tulevaisuudessa, että hän on juuri "se", eikä vain tuleva numero 56, 57 tai 58?
Vierailija kirjoitti:
Miehet ovat naisten kanssa seksin takia. Toiselle riittää se yhden kanssa toiset haluaa vaihtaa jatkuvasti. Ja et saa hyväksyntää panemalla ympäriinsä varmaan tiedätkin sen.
Eivät ole. Kaikki eivät edes välitä seksistä. Moni kaipaa parisuhdetta.
Vierailija kirjoitti:
Suhteiden määrä ihmisellä korreloi sitoutumisen kanssa tulevaisuudessa. Sama kuin jotkut kärvää dopamiinireseptorinsa liiallisella viihteellä, pornolla, roskaruoalla, viinalla jne. ja sitten mikään ei tunnu miltään.
50 suhdetta 23v ikäsenä on semmonen määrä punaisia lippuja, että siinä jää Kreml neukkuaikoina jälkeen. Miten ajattelit todistaa sille mahdolliselle "yhdelle" tulevaisuudessa, että hän on juuri "se", eikä vain tuleva numero 56, 57 tai 58?
Ihan relevantti havainto.
Vierailija kirjoitti:
Suhteiden määrä ihmisellä korreloi sitoutumisen kanssa tulevaisuudessa. Sama kuin jotkut kärvää dopamiinireseptorinsa liiallisella viihteellä, pornolla, roskaruoalla, viinalla jne. ja sitten mikään ei tunnu miltään.
50 suhdetta 23v ikäsenä on semmonen määrä punaisia lippuja, että siinä jää Kreml neukkuaikoina jälkeen. Miten ajattelit todistaa sille mahdolliselle "yhdelle" tulevaisuudessa, että hän on juuri "se", eikä vain tuleva numero 56, 57 tai 58?
Tämä minua tuskastuttaakin. Koen ajattelevani asioita eri tavalla nyt kuin silloin nuorena kun hain selkeästi huomiota tai hyväksyntää. Haluaisin sitoutua sille yhdelle oikealle, mutta onko menneisyyteni liian suuri taakka itselleni ja mahdolliselle tulevalle kumppanille? Monelle olen varmasti kuvaamasi punainen lippu.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suhteiden määrä ihmisellä korreloi sitoutumisen kanssa tulevaisuudessa. Sama kuin jotkut kärvää dopamiinireseptorinsa liiallisella viihteellä, pornolla, roskaruoalla, viinalla jne. ja sitten mikään ei tunnu miltään.
50 suhdetta 23v ikäsenä on semmonen määrä punaisia lippuja, että siinä jää Kreml neukkuaikoina jälkeen. Miten ajattelit todistaa sille mahdolliselle "yhdelle" tulevaisuudessa, että hän on juuri "se", eikä vain tuleva numero 56, 57 tai 58?
Tämä minua tuskastuttaakin. Koen ajattelevani asioita eri tavalla nyt kuin silloin nuorena kun hain selkeästi huomiota tai hyväksyntää. Haluaisin sitoutua sille yhdelle oikealle, mutta onko menneisyyteni liian suuri taakka itselleni ja mahdolliselle tulevalle kumppanille? Monelle olen varmasti kuvaamasi punainen lippu.
ap
Sun täytyy opetella olemaan kunnolla yksin ensin. Rakentaa elämäsi sellaiselle pohjalle että mahdollinen vakaa parisuhde on lisä elämääsi mutta ei kaiken keskipiste.
Lisäksi lue aihetta koskevaa tieteellistä ja riittävän koulutus- ja kokemustason omaavien tuottamaa kirjallisuutta.
Ole mediakriittinen erityisesti somessa joka on täynnä myrkyllisiä malleja aiheesta. Tuolla taustalla joku avoin tai polysuhde rikkoisi todennäköisesti sinua vaan enemmän
Kaikkea hyvää sinulle.
Kiitos kaikille vastauksista. Mulle on ehdotettu myös fwb-suhdetta, mutta en ole tästä koskaan innostunut vaikka hieman on houkutellut. Mutta tämä tapaus olisi ollut enemminkin sivusuhde toiselle ja minä se kolmas pyörä. En halunnut tähän draamaan mukaan.
Onkohan jostain psykologista tms. mitään apua vai onko vain ajanhukkaa? Olen kuullut sekä hyvää että huonoa niistä. Joku kirjakin voisi olla kiva, mutta niitäkin on niin monesta näkökulmasta että vaikea sanoa mikä olisi itselleni hyvä.
ap
Suosittelen että jätät muutamaksi vuodeksi seurustelu jutut ja seksin. No soolona voit kuitenkin tehdä sitä. Ja sitten tutustu itseesi ja siihen mitä haluat. Laita ensin oma elämä kuntoon ettet hae miehiltä hyväksyntää.
sinun pitää ensin arvostaa itse itseäsi.