En kaipaa yhtään niitä kuuluisia aikuiskontakteja. Olenko hurahtanut lapseeni?
Joo eka lapsi kyseessä ja on aivan taivaallisen ihanaa olla pois työelämästä kotona hänen kanssaan. Kaikki kotiäidit määkyvät aikuiskontaktien puutetta mutta mä en oikein ymmärrä, mikä ongelma on. Aikansa kutakin, ja kai te puhutte esim. puhelimessa aikuisten kanssa, jottei päivät ole vain lapsen kanssa kommunikointia? Onko musta tullut sellainen lapseensa hurahtanut kotimamma, joka ei muuta kaipaakaan? Mitä pitäisi kaivat? Olen onnellinen!
Kommentit (5)
toki kuuluukin olla hurahtanut lapseensa! Eli huoli pois. Ja ilmeisesti vauvakin on vielä tosi pieni, eli voit ihan hyvällä mielellä olla vaan vauvan kanssa kotona ilman sen kummempaa ohjelmaa.
Juuri näin!!!! Kaikkea ajallaan. Nauti!!!!
Enkä kaipaa töihin pätkääkään! Viihdyn kaksin tyttäreni kanssa ja nautin jokaisesta päivästä. Ystäville voi soitella ja joskus käydä moikkaamassa.
mutta jos se on vakavaa ja jää päälle on tiedossa ongelmia. Pahasti hurahtanut ei todennäköisesti osaa päästää lapsesta irti vaan lapsi kokee vanhemmat ahdistavana (vaikka rakastaisikin vanhempaansa) ja vanhemmalle voi tulla kunnon kriisi sitten kun lapsi väistämättä itsenäistyy eik äti(/isä) olekaan enää ykkönen.
ja kun lapsi kasvaa, niin yleensä alkaa itsekin kaivata ihmisten ilmoille. Ja leikki-ikäinen alkaa jo itsekin kaivata seuraa.
Eli ota rennosti vaan vauvan kanssa:) Ei ne aikuiskontaktit mikåään itse tarkoitus ole, pääasia että itse ja vauva viihtyy.