Lue keskustelun säännöt.
Onko muitakin, joiden mielestä on parempi opiskella hyväpalkkaiseen ammattiin kuin valittaa köyhyyttä ja työttömyyttä?
02.04.2024 |
Itsekin otin itseäni niskasta kiinni ja aloitin valmentautumisen pääsykokeisiin. Pääsin sisään, opiskelin, valmistuin ja työllistyin merkittävän hyvällä tulotasolla mikä on aikojen saatossa vain noussut. Elintasoni on hyvä ja varallisuutta kertynyt sekä tietysti eläkettä.
Toinen vaihtoehto olisi ollut jäädä itkemään yhteiskunnan tukien pienuutta ja rahapulaa. En usko, että se olisi tätä maailmaa yhtään parantanut.
Arvatkaapa kumpi on kivempaa?
Kommentit (44)
Tien yksinkertaista fyysistä työtä yo-pohjalla ja sain 1900€ brutto.
Menin ja opiskelin insinööriksi, ne kun saavat kuulemma sen neljä kiloa melkein koulun penkiltä. Sain vain alemman toim.hlön töitä ja vaikka kilpailutin työpaikkoja useasti, 3 k palkkatoiveet olivat liikaa.
Ryhdyin suorittamaan dippatitkintoa ja näillä melkein valmiilla papereilla ei enää pääse ees ovesta sisään sanomaan käsipäivää. Hesarin mukaan tällä tutkinnolla pitäis hävitä suunnilleen vaan lääkärille.
Mitä tein väärin?
Opiskelukavereita on / oli, muttei sellaisia, joiden kanssa jallupäisdämme olis lyöty kättä päälle ja luvattu palkata toisemme.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei enää takaa hyvä tutkintoaan mitään. Korkeakoulutettuja on yksinkertaisesti liikaa.
Vierailija kirjoitti:
Palataan asiaan parin vuoden päästä.😂
- 94 syntynyt akateeminen työtön
Ja miltähän alalta? Arvaanko oikein että humanistinen?
Ja sori typot, kirjoitan sängyssä ilman rillejä. Aah tätä autuutta.
T. Inssi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lukekaa sähköinsinööriksi. Töitä on.
Vierailija kirjoitti:
Lukekaa sähköinsinööriksi. Töitä on.
Tietosi on miltä vuodelta? Rakennuspuolella on konkurssien aalto, energiaviraston uusi valvontamalli on ajanut investoinnit jäihin, jne.
- lomautettu sähköinsinööri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vedä ap ttu päähäs, ensimmäinenkään koulu ei ole antanu mulle niitä neposuhteita millä tässä maassa jaetaan työpaikat, siihen synnytään.
Joopa-joo. Olen opiskellut moneen ammattiin, joissa on hyvä palkka. Ongelma vaan on se että niitä töitä ei ole. Ammatti ja työ ovat kaksi eri asiaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näitä tällaisia aloituksia tulee joka päivä ja joka viikko ketjutolkulla. Työttömät sitä, työttömät tätä. Voi kun pitäisitte joskus turpanne kiinni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä on taas niin todellisuudesta vieraantunu alotus et voi hyvää päivää : x
Etteks te nepovauvat tiedä enää ensimmäistäkään perusasiaa yhtään mistään?
Kaikki tarvii kädestä pitäen selittää ja sekään ei riitä kun ymmärrys on sisäsiittosen sveitsin prinssin tasolla.
mIkS eTtE vAliTsE tUlLa rIkKaAkS
Sä saat marie antoinetten näyttään täyspäiseltä ja sympaattiselta
Paras vaihtoehto on naida miljonääri.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meilä on perheessä käynyt kahdesti niin, että ensin mennään lyhyellä koulutuksella vaikka johonkin hanttityöhön ja sitten opiskellaan vaikka etänä sillä alalla eteenpäin. Pojat olivat amiksen jälkeen sähköasentajia ja työpaikkakin tuki omaa opiskelua insinööriksi (sai vapaata tentteihin jne).
Todennäköisyyttä voi kuitenkin nostaa.
Olen huolissani siitä, että toisen tutkinnon opiskelemista vaikeutetaan. Monella ensimmäinen tutkinto on valittu opon ohjeen mukaan oman kiinnostuksen perusteella. Toinen tutkinto valitaan sitten realistisesti oman toimeentulo- ja elintaso-odotuksen mukaan.
No voidaanhan leikkiä, että tästä lamasta lähdetään nousuun. Varsinkin rakennusvelkaa on kertynyt paljon ja jos nyt menisi vaikka rakennuslinjalle amikseen, niin tulevaisuudessa olisi töitä.
Valitsin ammatin, jossa leipä on varmaa ja tulot ovat paremmat kuin lapsuudenkodissa. Olen sairaanhoitaja. Pikkukaupungissa tällä tulee toimeen ihan kivasti, isossa kaupungissa voisi olla tiukempaa. Se on myös se, että mihin vertaa ja mihin on tyytyväinen.
Jaa-a. Minä opiskelin aikoinaan alalle, jossa hyvät tulot ja aika varma työpaikka (it-ala), vaikka ei mitään kiinnostusta alaan itseensä, eikä lahjoja myöskään. Ja kyllä, olen elänyt hyvätuloisena tässä parikymmentä vuotta, näkemättä työtöntä tai edes lomautettua päivää. Toisaalta, minä olen inhonnut ja edelleen inhoan jokaista työpäivää, kun minun täytyy tehdä koodaamista, jota kerta kaikkiaan inhoan ja joka on suurpiirteisen taiteilijaluonteeni vastaista, sellaista pilkuntarkkaa näperrystä. Olen myöskin työssäni melko huono, koska en ole matemaattis-loogisesti lahjakas, on huono keskittymiskyky eikä oikein kiinnosta. Mutta siis pärjäilen rimaa hipoen kuitenkin.
Usein olen miettinyt tätä kysymystä, että olisinko onnellisempi, jos tekisin jotain muuta. En oikein pääse vastaukseen, koska en tiedä millaista olisi tehdä työtä josta tykkään. Enkä myös tiedä millaista olisi elää, jos olisi rahasta tiukkaa koko ajan, että olisiko se sen arvoista että tykkää työstä vai ei. Mutta enpä minä minnekään ole vaihtamassa, koska ei mulla ole mitään muutakaan alaa, josta olisin kiinnostunut. Joten koitan vaan jaksaa eläkeikään asti.
Vierailija kirjoitti:
No voidaanhan leikkiä, että tästä lamasta lähdetään nousuun. Varsinkin rakennusvelkaa on kertynyt paljon ja jos nyt menisi vaikka rakennuslinjalle amikseen, niin tulevaisuudessa olisi töitä.
Putki- ja sähköasentajille on töitä, oli uudisrakentaminen lamassa tai ei. Vanhoissa asunnoissa korjausvelka sen kun kasvaa.
Palataan asiaan parin vuoden päästä.😂
- 94 syntynyt akateeminen työtön