Pitkä olohuone jaettiin sermillä kahtia ja teinille oma soppi
Ja minä vaihdoin sänkypaikkaa niin että olen samassa tilavassa makkarissa nuorimman kanssa. Onko tämä ihan hullua?
15v kun näki tämän, kommentoi järkyttyneenä että ihan sairasta teini olkkarissa missä enää rauha katsoa telkkaria kun yksi haluaa olla olkkarissa nukkumassa omassa rauhassa. Ja sairasta äiti pikkukoululaisen kanssa samassa.
Vaan minä, olkkarin puolikkaasta "oman huoneen" saanut koululaisnuori ja pienimmäinen ollaan tyytyväisiä. Minä vaan nukun makkarissa eli lapsella tilaa olla leikkimässä kaverien kanssa, olkkarissa meillä hyvin harvoin kukaan myöhälle valvoo ja siinä myös sermi välissä, ja ovi sulkee muut huoneet pois. Silti, onko siis nolo ratkaisu?
Kommentit (16)
En ymmärrä yhtään mitään tekstistäsi. Opettele kirjoittamaan.
No jos ratkaisu sopii teille niin sitten se sopii. Minä ja mieheni nukumme eri huoneissa (mm. univaikeuksieni takia), nukun olohuoneessa ja samassa huoneessa nukkuu meillä teini. Hänellä on oma huone ulkorakennuksessa ja viihtyy siellä, mutta vessaa siellä ei ole ja nukkuu mieluummin ihan "päärakennuksessa".
Mitä kellekään kuuluu teidän ratkaisut. Pääasia, että olette tyytyväisiä itse. Olen nähnyt tällaisen systeemin, ja toimiva oli.
Onko tarinan teini ja 15v kaksi eri henkilöä?
Voitko kertoa vähän yksinkertaisemmin tämän asian.
15v mielestä noloa nuori olla olkkarissa, ketään ei kehtaisi kutsua kylään tällaiseen kuulemma. Ja nuo jos haluaa katsoa telkkaria. Ja tyhmää aikuisen jakaa makkari lapsen kanssa, aikuisella ei omaa rauhaa. Ap
Vierailija kirjoitti:
Onko tarinan teini ja 15v kaksi eri henkilöä?
On eri. Olkkariin huoneen saanut nuorempi ja tyytyväinen.
Oivoi miten sekavaa ap, oletko kirjolla?
Vierailija kirjoitti:
15v mielestä noloa nuori olla olkkarissa, ketään ei kehtaisi kutsua kylään tällaiseen kuulemma. Ja nuo jos haluaa katsoa telkkaria. Ja tyhmää aikuisen jakaa makkari lapsen kanssa, aikuisella ei omaa rauhaa. Ap
Teinien mielestä on yleensäkin tosi paljon noloja asioita :) Mieti mikä käytännössä sopii teille kaikille ja mene sen mukaan.
On monenlaisia huoneratkaisuja, ennen koko perhe nukkui pirtissä, lapsia oli pitkä liuta, ja lisääkin niitä saatiin sikiämään.
Meilläkin pitkänmallinen olkkari, meidän vanhempien sänky sen taka-osassa (ei edes sermiä). 16v ja alakoululainen nukkuu samassa isossa makuuhuoneessa, joka myös pitkänmallinen - isolle on pääty omaa rauhaa, osan tilasta rajaa palomuuri, kulkee sinne pikkuveljen huoneen läpi.
Pikkukoululainen (eri sukupuolta kuin isommat) nukkuu olkkarin sivussa olevassa takkahuoneessa, joka ei siis varsinaisesti ole oma huone, mutta välissä kevytrakenteinen liuku-ovi.
Näillä mennään, kaikki pärjää asian kanssa, vaikkei toki kukaan ole super-iloinen, ettei kellään ole kunnollista omaa huonetta. Ehkä oppivat, ettei kannata ostaa omaa taloa, ennenkuin on käsitys toivotusta lapsiluvusta, ja sen vaatimista realiteeteista. Meidän talohan on siis neliöiltään iso, mutta ne on jakaantunut varsin typerästi nykystandardein. 60-luvun rintamamiestalo siis, jota ei myytyäkään saa.
Mahtuuko siellä kuitenkin oikea kohtaaminen?
Etäisän näkökulma: meistä tuli lasten kanssa paljon läheisemmät, kun alettiin tavata vartavasten silloin kun huvittaa. Nähdään lyhyemmin mutta tiheämmin. Jutellaan paljon enemmän asioista. Ennen ne tuli luokseni ja linnoittautui huoneisiinsa, nyt käydään syömässä, kahviloissa jne. ja kohdataan oikeasti. Äitinsä pisti hanttiin myös ja yritti jopa lastensuojeluilmoitusta tehdä.
Up628