Lue keskustelun säännöt.
Monenko mielestä on ihan normaalia, että ystävän vauva saa lähes saman nimen
10.02.2011 |
kun äidin ystävä vauvalla?
Luin tuota ketjua, jossa ap kertoi, että ystävänsä oli antanut yhtä nimeä lukuunottamatta saman nimen kun heidän tytöllä ja näillä lapsilla ikäeroa kuukausi ja äidit tekemisissä keskenään paljon, näin ainakin ymmärsin.
Eli jos oma lapsesi olisi vaikka Mianna Helmi Amelia (tämä oma suosikkinimeni ja tulee tytölle, jos me joskus saamme tytön) niin ystäväsi antaisi Mianna Olga Amelia.
Kyllä minä varmasti vähintäänkin ihmettelisin, että miksi päätyivät lähes samaan nimeen kun meillä, erityisesti jos muut lapsensa saaneet ne nimet, joita ovat suunnitelleet raskausaikana ja isompien sisarusten nimet jotain tiettyä sarjaa ja siihen jatkoksi ei sopisi tuo meidän tytön nimi.
En ymmärrä miten täällä on joidenkin vaikea ymmärtää, että tuollaisesta on oikeasti oikeus olla ihmeissään tai jopa loukkaantua.
Kommentit (55)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tehdä joka asiasta suurta draamaa ja kokea muiden teot järjestään itseensä suuntautuviksi loukkauksiksi.
Voi hyvän tähden: kyseessä on vain nimi, ei aviomiehen vieminen. Vähän suhteellisuudentajua, rouvat.
se on kirjoittamaton sääntö, ettei omalle lapselle anneta samaa nimeä mikä jollakin läheisen lapsella on.
Et sinä omista sitä nimeä ja jos ystäväsi siitä tykkää, niin hänellä on oikeus se antaa lapselleen.
Siis JOS tuollaista joku tekisi. Ei se mikään loukkaus ehkä olisi, mutta kuka teistä, oikeasti, antaisi lapselleen saman nimen kuin omalla, samanikäisellä kummilapsella??
Sisältö jatkuu mainoksen alla
se on kirjoittamaton sääntö, ettei omalle lapselle anneta samaa nimeä mikä jollakin läheisen lapsella on.
joten vaikea sitä on noudattaakaan :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja loukkaantuakin voi monesta, pienestä ja usein niin turhasta...
Miettikääpäs mua, mun tytöllä on mun hyvän ystävän etunimi!!! Ai kamalla, ystävä on varmaan loukkaantunut, ihmeissään jne, eikös?
Ja siis ollaan läheisiä, sekin vielä.
Serkkupoikani (olemme paljon tekemisissä) sai tytön ensiksi ja he antoivat tytölle nimeksi Julia. Oli tietenkin selvää, ettemme me antaisi tytöllemme nimeksi Juliaa, vaikka se olikin meillä ykkössuosikki. Ei olisi tullut kuuloonkaan!!
Poikamme kohdalla mietimme kyllä, että antasimme hänelle ko. serkkupojan nimen. Emme sitten antaneet ja tietenkin olisimme häneltä kysyneet, että mitä mieltä on, jos olisimme siihen päätyneet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis JOS tuollaista joku tekisi. Ei se mikään loukkaus ehkä olisi, mutta kuka teistä, oikeasti, antaisi lapselleen saman nimen kuin omalla, samanikäisellä kummilapsella??
ystäväni antaakin saman nimen kummilapselleni, niin kyllä minä annan saman nimen. Ei aiemmin tehtyyn nimivalintaan vaikuta se minkä nimen joku toinen antaa lapselleen.
Mutta matkimaan en lähtisi, siis siten että huomaan miten ihanan nimen kummilapseni sai, annanpas omalleni saman.
eihän niitä kirjoittamattomia sääntöjä ääneen sanotakaan joten et voi kuulla niitä. SIlti "kaikki" tietää ne :)
En minäkään tuosta loukkaantuisi, mutta oudolta tuntuisi enkä itse kehtäisi noin toimia.
joten vaikea sitä on noudattaakaan :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja loukkaantuakin voi monesta, pienestä ja usein niin turhasta... Miettikääpäs mua, mun tytöllä on mun hyvän ystävän etunimi!!! Ai kamalla, ystävä on varmaan loukkaantunut, ihmeissään jne, eikös? Ja siis ollaan läheisiä, sekin vielä.
sen takia, että niitä oli liian läheisessä ystävä- tai sukulaispiirissä. Tosin me ilmoitettiin lapsen nimi jo ennen syntymää kaikille, joten kyllä me sit siinä vaiheessa ei enää oltais sitä muuettu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kukaan nimiä omista. Kyllä on täysin normaalia antaa vaikka ihan kokonaan sama nimi kuin ystävän lapsella.
eihän niitä kirjoittamattomia sääntöjä ääneen sanotakaan joten et voi kuulla niitä. SIlti "kaikki" tietää ne :)
En minäkään tuosta loukkaantuisi, mutta oudolta tuntuisi enkä itse kehtäisi noin toimia.
joten vaikea sitä on noudattaakaan :)
Täsyin riippumatta sinun kirjoittamattomista säännöistäsi.
Olin silloin 7 v ja olin vieläpä isäni kanssa mukana ristiäisissä. Muistan kun isänsä sanoi nimen valinnasta "kun nimeä ei ole lähipiirissä". se loukkasi minua, jäi hyvin mieleen. Olin luullut että oltiin läheisiä serkun perheen kanssa, isäni on serkkuni kummi, ja nähtiin usein.
ja jos nyt minä ja joku ystäväni saisimme tytön samana vuonna ja tämä ystäväni sattuisi antamaan juuri tuon minun suosikkinimen lapselleen niin kyllä minä siinä tapauksessa vakavasti harkitsisin jotain muuta nimiyhdistelmää tai vähintäänkin toista etunimeä. Monet ystävistäni tosin tietävät tuon suosikkinimiyhdistelmäni ja minun on todella vaikea uskoa, että joku ystävistäni antaisi saman nimen kun tietävät miten tärkeä se minulle on.
Meillä tosin on toistaiseksi vain poikia eikä tietoa tuleeko tyttöä.
ap
Ei kukaan nimiä omista. Kyllä on täysin normaalia antaa vaikka ihan kokonaan sama nimi kuin ystävän lapsella.
Oma ystäväni antoi lapsilleen omat nimiehdotukseni. Harmitti, mutta eipä minulla ollut lapsia, joten vapaata riistaa ne nimet olivat!
Itse sitten taas annoin siskoni suosikkinimet pojalleni toiseksi ja kolmanneksi nimeksi. Toki kysyin ensin siskolta.
En omista näitä nimiä, ja jos siskoni haluaa edelleen antaa mahdolliselle tulevalle pojalleen nuo nimet, niin siitä vaan.
Mutta outoa on se, että asiasta ei kysytä/kesksutella ensin. Onhan saman etunimen antaminen sellaisille, jotka ovat paljon tekemisissä, vähän hankalaa. Silti siinä ei ole mitään syytä loukkaantumiseen. Nimihän on hyväksi koettu!
Kuten sanoin, en loukkaantuisi mutta jotain sosiaalisen tajun puutetta se osoittaa.
eihän niitä kirjoittamattomia sääntöjä ääneen sanotakaan joten et voi kuulla niitä. SIlti "kaikki" tietää ne :) En minäkään tuosta loukkaantuisi, mutta oudolta tuntuisi enkä itse kehtäisi noin toimia.
joten vaikea sitä on noudattaakaan :)
Täsyin riippumatta sinun kirjoittamattomista säännöistäsi.
Ei kukaan nimeä omista. Jos äidin ystävän mielestä nimi on hyvä, niin se kannattaa ottaa kohteliaisuutena!