Lue keskustelun säännöt.
Kadehdin tuota Latelan Laurin ja Sarin elämää! Ihanaa yhdessä tekemistä ja ahkerointia. Miten minäkin saisin tuollaisen?
27.03.2024 |
Katson välillä tuota heidän remppaansa. Pidän todella paljon tästä parista. On huumorintajua, sisua ja tietoa, että myös heittäytymistä haastaviinkin tilanteisiin. Parina vaikuttavat kyllä erittäin sopivalta.
Täytyy kuitenkin sanoa, että oikein voimakas kateus iskee kun katson tuota. Haluaisin myös olla nainen, jolla on tietoa ja taitoa, on hevosia, energiaa, näppäryyttä ja tekemisen meininkiä. On mielestäni kauniskin kaikin puolin.
Sitten Late on mitä on, suloinen ja ahkera mies. Vähän ronski mutta ymmärrän mikä hänessä viehättää.
Kaikista eniten kuitenkin haluaisin myös oman projektin jossa täytyy käyttää jatkuvaa fyysistä työtä, ulkona, eläimiä ja tekemistä. Omaa varallisuutta ja tekemistä itselleni, viihtyisin niin.
En vain osaa mitään, ei ole rahaa ja kovin huono itseluottamus. Ei ole mitään! Nuoruus ehkä ainoa niinsanotusti etu tässä tilanteessa, ehkä jopa pelastus jos haluaisin toteuttaa unelmani mutta mistä ihmeestä lähteä liikkeelle?
Kommentit (19)
Vierailija kirjoitti:
Ota helvetisti velkaa, haali elukoita, ole pubissa töissä ja toinen autoalan yrittäjä. Osta homeinen purkukuntoinen mörskä halvalla. Pakko painaa pitkää päivää, siinä sen salaisuus.
Miksi niin negatiivinen suhtautuminen? Todella pelkistetty.
Itse näen niin, että elävät eivätkä aio elää. Se tässä kai on minulla oikeastaan se juttu. Heittäytyvät ja uskovat unelmiinsa.
Kyllä minusta tuo on elämisen arvoista vaikka töitä täytyy tehdäkin. Ei tuo ikuisuutta kestä ja sitten voi olla onnellinen ja ylpeä itsestään kun on tuo homma tehty. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rumasti Late puhuu Sari-Annalle ja ei anna päättää mitään, päsmäröi vaan itse.
Niille tulee ero aivan varmasti. Niillä on valtavasti velkaa tuon talon takia. Ei tuollainen suhde kestä kun sen 2-3 vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Niille tulee ero aivan varmasti. Niillä on valtavasti velkaa tuon talon takia. Ei tuollainen suhde kestä kun sen 2-3 vuotta.
En usko näin. Olen aika varma, että tämä heidän suhde kestää kyllä pitkään. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
He ovat tv-ohjelmassa, joka on käsikirjoitettu. Melkein kuin salkkarit.
Vierailija kirjoitti:
Eikös ne ole jo eronneet?
Yhdessä ovat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Puhuvat rumasti toisilleen, omituinen suhde.
Nojaa. Tuossa suhteessa on selkeästi vielä uutuuden puhtia, mutta aika kypsiä ovat toisiinsa (sopimattomia) monissa asioissa.
Kai olen parisuhteisiin jo vähän kyynistynyt, näin vanhemmalla iällä jo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ota helvetisti velkaa, haali elukoita, ole pubissa töissä ja toinen autoalan yrittäjä. Osta homeinen purkukuntoinen mörskä halvalla. Pakko painaa pitkää päivää, siinä sen salaisuus.
Saako kysyä mitä sinä teet elämälläsi kun olet noin vihamielinen? Vai oletko kenties vain kateellinen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
AP harvasa on ne suomalaiset naiset, joiden kanssa saa tuollaisen mukavan ja toimivan parisuhteen. Näiden kotimaisten uraohjusten kanssa saa vain kylmää selkää ja kuspäisyyttä. Romantiikkaa ja yhdessä tekemistä ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ota helvetisti velkaa, haali elukoita, ole pubissa töissä ja toinen autoalan yrittäjä. Osta homeinen purkukuntoinen mörskä halvalla. Pakko painaa pitkää päivää, siinä sen salaisuus.
Saako kysyä mitä sinä teet elämälläsi kun olet noin vihamielinen? Vai oletko kenties vain kateellinen?
Realisti olen. Elätkö itse EK:n vaaleanpunaisissa hattarassa kirjanpitorikoksineen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On hauska seurata projektia, vaikka heidän puhetyylinsä onkin minulle outoa.
Olemme toteuttaneet vähän samanlaista unelmaa :) On kyllä mahtavaa, vaikka rankkaakin on ollut.
Vierailija kirjoitti:
AP harvasa on ne suomalaiset naiset, joiden kanssa saa tuollaisen mukavan ja toimivan parisuhteen. Näiden kotimaisten uraohjusten kanssa saa vain kylmää selkää ja kuspäisyyttä. Romantiikkaa ja yhdessä tekemistä ei ole.
Keskiverto suomimies onkin niin helvetin romanttinen ja aina keksimässä yhteistä tekemistä arkeen.
Miten suomalaiset on näin negatiivista? :D ettei edes toisia voi tsempata ja heidän ahkerointia arvostaa.
Ap
No ei käy kateeksi ihan yhtään. Hyi. Mutta kiva heille jos se on se mitä elämältä haluaa.
Kyllä meilläkin on aina menossa projektia. Ostettiin talo maalta v. 2005 alussa. Aloitettiin remontti, koska se oli hiukan liikaa alkuperäiskunnossa. Talolla oli hintaa 61 000€. Tontti iso, takapiha komeasti länteen päin. Piha oli suunniteltu niin, että aina paistaa aurinko joko etupihalle ja sisäänkäynnille tai sitten takapihan terassille päin. Oli komea maakellari. Kukkia oli paljon ja istutin lisää. Takapihan perällä oli perunamaa ja sen takana kukkaniitty. Edellinen asukas oli sen tehnyt kukkaniityksi vanhan ajan tyyliin.
Kaikki piti saada. Puuhastellessa meni yömyöhälle. Töissä usein väsytti. Palkka mitä työstä tuli, meni saman tien rakennustarvikkeisiin. Olihan se elämäntapa. Meillä oli 2 viikkoa kylpyhuone remontissa, muistan kun käytiin pesulla joka ilta järven rannassa, veden lämpötilat sellaista +13-15 kesäkuussa.
Me myytiin se talo maalta v. 2008, kun oli yhtä mittaa remontoitu 3 vuotta. Tuli eteen muutto, koska miehen työmatkat alkoi olla liian pitkiä. Talvi oli vaikea, tiet jäässä ja välillä auraamatta. Parikin kertaa naapuri kävi traktorilla maksua vastaan auraamassa kylätietä sen verran auki, että mies pääsi isommalle tielle. Kylätien hoito oli kylläkin ihan retuperällä myös kesällä, kuoppia täynnä. Toinen juttu muutossa oli lapsen koulun aloitus. Meidän kylällä ei enää ollut koulua ja hänen olisi pitänyt talvella pilkkopimeässä kävellä 1,2 km bussipysäkille, josta oli koulukyyti (bussi) keskustaan. Meidän lapsella ei minun mielestä ollut sellaiset valmiudet kulkea pimeässä tien reunassa, etenkin kun tie oli mutkainen ja huonosti hoidettu. Se tuntui hullulta, että maatalosta 800 metriä linnuntietä meiltä haettiin lapset taksilla kouluun (koska oli liian vaarallinen reitti), mutta meidän lapsen oletettiin pystyvän ekaluokkalaisena kävelemään sellaisella tiellä. Ihminen tietysti itse valitsee asuinpaikkansa, mutta jotenkin oli pidetty itsestään selvyytenä, että myös meidän lapsi saa taksikyydin keskustan koululle.
Uudessa kodissa tehtiin sisäremonttia ja opin tapetoimaan. Kun meille syntyi toinen lapsi, sain päähäni, että asennetaan parkettilattia. Ihan itse tehtiin sekin homma. Äitiysloma oli sellaista touhotuksen aikaa. Ompelin verhoja ja tyynynpäällisiä, vaikken ole koskaan ollut mikään ompelijatyyppi. Pyöritin pienimuotoisesti kirppistä. Ostin ystävän äidin kirppikseltä ylijäämätavaraa, pesin niitä, poistin tahroja vaatteista, vaihdoin ehjiä nauhoja luistimiin ja teroitutin niitä. Sitten möin niitä kirppiksellä eteenpäin myynti-ilmoitusten kera. Siinä ei todellakaan tule mitään oikeita tienestejä, mutta olen aina ollut sellainen, että inhottaa, jos täysin käyttökelpoista tavaraa tai vaatetta heitetään kaatopaikalle. Esimerkiksi jos luistimista on nauhat rispaantuneet ja terät kuluneet, ne ei mene kirpputoripöydältä kaupaksi. Kun vähän kiillottaa pintaa, vaihtaa nauhat ja teroituttaa terät, niistä tulee täysin käyttökelpoiset ja joku luistelee monia vuosia vielä niillä.
Ota helvetisti velkaa, haali elukoita, ole pubissa töissä ja toinen autoalan yrittäjä. Osta homeinen purkukuntoinen mörskä halvalla. Pakko painaa pitkää päivää, siinä sen salaisuus.