Voiko olla mahdollista, että hometalohelvetistä ei edes astioita saa mukaansa
Kommentit (67)
Huokoiset materiaalit ( lasittamaton keramiikka, muovi, puu) voi olla saastunutta. Lasi, metalli ja lasitettu pesunkestävä keramiikka ok, pesun jälkeen tietenkin.
Kaiken tiivispintaisen voi pestä. On hölmöä tuhota kaikki.
Pahimmissa tapauksissa on noin. Joskus taas paljon saadaan puhdistuksella pelastettua. On ihan tapauskohtaista.
Vierailija kirjoitti:
Pahimmissa tapauksissa on noin. Joskus taas paljon saadaan puhdistuksella pelastettua. On ihan tapauskohtaista.
No ei oikeastaan ole. Jotkut ihmiset haluavat vain eroon kaikesta, ja saavat oireita jo vanhassa talossa olleiden jumalaisien näkemisestä. itta se on kyllä psyykkistä.
Jos hyvää porsliinia, niin saa kyllä puhtaaks. Halpamarketin huokoiset astiat kannattaa heittää pois. Ne pitäis ihan joka tapauksessa uusia muutaman vuoden välein.
Ladin ja metallin saa paremmin pugdistetyua.
Posliinia ei saa. Osa myrkyllisistä homeista on oikein erikoistunut elämään nimenomaan posliinissa. Kyllä ne menevät roskiin siis.
Mä olen ymmärtänyt että ainoa on hajuhaitta. Joihinkin muoviastioihin jää haju.
No ei ne siihen uuteen terveeseen asuntoon ne homeet leviä, että ihan voit kokeilla ja ottaa vaikka kaiken mukaan ja heittää sitä mukaa pois, jos tuntuu että aiheuttaa oireita. Ajan myötähän ne homemyrkyt niistä tavaroista vähenee koko ajan, kun ei ne itse tavarat ole homeessa, talo oli se joka oli. Ulkonakin on muuten homeitiöitä koko ajan näin keväästä syksyyn.
Vierailija kirjoitti:
Pahimmissa tapauksissa on noin. Joskus taas paljon saadaan puhdistuksella pelastettua. On ihan tapauskohtaista.
Ei todellakaan ole tapauskohtaista, sillä posliini, lasi, teräs ja muut tavalliset ruuanlaittoastiat voidaan pestä puhtaaksi suhteellisen vaivattomasti. Eri asia, jos kaikki ovat haisevia muovikippoja, huokoista savea ja muuta vaikeasti puhdistettavaa.
Vierailija kirjoitti:
Ladin ja metallin saa paremmin pugdistetyua.
Posliinia ei saa. Osa myrkyllisistä homeista on oikein erikoistunut elämään nimenomaan posliinissa. Kyllä ne menevät roskiin siis.
Yleisesti käytössä olevat posliinit ovat lasitettuja.
Mun lapsuudenkoti on homeessa, vaikka muut perikunnan jäsenet kieltäytyvät sitä myöntämästä. Tietää siitä että vaatteet haisee kun siellä käy, asukkaalla silmäoireita jatkuvasti ym. Mietin vaan että siellä on pari arvotavaraa, saatuja joskus 50-luvulla, että ne taitaa olla arvottomia? Joku kippo minkä arvo olisi parisataa ja yksi harvinainen muumijuttu ysäriltä.
Vierailija kirjoitti:
Mun lapsuudenkoti on homeessa, vaikka muut perikunnan jäsenet kieltäytyvät sitä myöntämästä. Tietää siitä että vaatteet haisee kun siellä käy, asukkaalla silmäoireita jatkuvasti ym. Mietin vaan että siellä on pari arvotavaraa, saatuja joskus 50-luvulla, että ne taitaa olla arvottomia? Joku kippo minkä arvo olisi parisataa ja yksi harvinainen muumijuttu ysäriltä.
Siis pari 50-luvun tavaraa ja muumijuttu.
Lasitettu posliini (esim. tuo muumijuttu) ovat täysin käyttökelpoisia ja tiskaamisen jälkeen vaarattomia.
Vierailija kirjoitti:
No ei ne siihen uuteen terveeseen asuntoon ne homeet leviä, että ihan voit kokeilla ja ottaa vaikka kaiken mukaan ja heittää sitä mukaa pois, jos tuntuu että aiheuttaa oireita. Ajan myötähän ne homemyrkyt niistä tavaroista vähenee koko ajan, kun ei ne itse tavarat ole homeessa, talo oli se joka oli. Ulkonakin on muuten homeitiöitä koko ajan näin keväästä syksyyn.
Tästä syystä ulkona ei kannattaisikaan olla muulloin kuin talvella. Muuten homeet tulee ja tappaa!
Minusta on perin kummallista, etten sanoisi jopa epäilyttävää, että Suomi on vieläkin ainoa maa koko maailmassa, jossa vouhotetaan ja panikoidaan "hometalohelveteistä". Muualla kohautetaan olkapäitä, korjataan vähän taloa ja jatketaan elämää.
Jokin tässä haiskahtaa, enkä nyt tarkoita niitä hometaloja.
Jotkut syövät huomaamattaan vähän homeisia elintarvikkeitakin.
Itselläni on ruokien suhteen homevainu, joten maistan pienetkin homeitiöt ruoassa, enkä saa sitä kurkusta alas. Muut ne taas mussuttavat menemään hyvällä ruokahalulla.
Vierailija kirjoitti:
Minusta on perin kummallista, etten sanoisi jopa epäilyttävää, että Suomi on vieläkin ainoa maa koko maailmassa, jossa vouhotetaan ja panikoidaan "hometalohelveteistä". Muualla kohautetaan olkapäitä, korjataan vähän taloa ja jatketaan elämää.
Jokin tässä haiskahtaa, enkä nyt tarkoita niitä hometaloja.
Oma teoriani on, että kaiken takana on suomalaisten "autistinen" kansanluonne.
Siihen liittyy kolme piirrettä, jotka vaikuttavat vahvasti tähän hometalohysteriaan:
1) Aistiyliherkkyys, josta johtuen meillä on paljon porukkaa, jotka eivät kestä pienintäkään homeen hajua tai makua.
2) Sääntöfanaattisuus, josta johtuen asiantuntijoiden suosituksia halutaan noudattaa pilkuntarkasti.
3) Perfektionismi, josta johtuen hometalot halutaan hävittää, koska ne eivät täytä "kunnollisen talon" kriteerejä.
Muualla maailmassa ihmiset ovat keskimäärin lunkimpia ja ajattelevat tyyliin "ei se ole niin justiinsa".
Vierailija kirjoitti:
Huokoiset materiaalit ( lasittamaton keramiikka, muovi, puu) voi olla saastunutta. Lasi, metalli ja lasitettu pesunkestävä keramiikka ok, pesun jälkeen tietenkin.
Kyllä vaan lasikin imee homeen hajun niin, ettei auta mikään pesu. Kaikki meni roskiin ja voitte uskoa, että jokaikinen keino yritetettin, että edes jotain olisi saatu pelastettua. Turha noiden selittää, joilla ei ole kokemusta homehelvetistä. Tiedoksi vielä, ettei korvauksia saatu kuin pieneltä osin. Hirveintä on menettää sellaista, mitä ei mikään raha korvaa.
Vierailija kirjoitti:
Mun lapsuudenkoti on homeessa, vaikka muut perikunnan jäsenet kieltäytyvät sitä myöntämästä. Tietää siitä että vaatteet haisee kun siellä käy, asukkaalla silmäoireita jatkuvasti ym. Mietin vaan että siellä on pari arvotavaraa, saatuja joskus 50-luvulla, että ne taitaa olla arvottomia? Joku kippo minkä arvo olisi parisataa ja yksi harvinainen muumijuttu ysäriltä.
Meillä meni 40-luvulla häälahjaksi saatu Arabian 12 hengen astiasto roskiin. Oli lasitettu, mutta haju ei lähtenyt. Oli säilytetty hometalossa kymmeniä vuosia.
Ihan rauhassa vaan. Ei kannata vaipua hysteriaan. Syödäänhän me joka päivä muoviakin ja hengitetään saasteita.