Mikä mua vaivaa, mitä tälle asialle voisi tehdä? :/
Mielenterveysasiaa!
Mulla on diagnosoitu OCD ja ahdistuneisuushäiriö. Uusin oire mikä mulle on tullut eron jälkeen on se, että en voi luottaa kehenkään. Exä jäi muiden naisten/tyttöjen ahdistelusta kiinni ja ero tuli sen takia. Nyt mulle on alkanut tulemaan tosi kummallisia pelkoja. Ketä tahansa tapailen niin aattelen aina pahinta heti.
Esimerkiksi: tapailin miestä joka sanoi yhdessä välissä käyneensä Thaimaassa kavereidensa kanssa. No mun pää veti tästä ajatuksen, että siellä on käyty tekemässä *kyllä te tiedätte mitä* ja ehkä jopa alaikäsiten kanssa. Vaikka tästä ei ollut mitään viitteitä. En voinut jatkaa tapailua.
Toista miestä tapailin jonkin aikaa kunnes löysin KERROSTALON pihasta silmätippaputelin seuraavana päivä kun hän oli ollut yökylässä luonani. (iso kerrostalo ja iso piha). Mieleni veti mutkan suoriksi "minut on varmaan huumattu noilla tipoilla ja ehkä r''''kattu enkä vain muista sitä. Ja siis mitään viitteitä siitä, että näin olisi käynyt ei taaskaan ollut. Ja taas oli pakko lopettaa tapailu.
Onko mulle tullut PTSD? Exä sekoili siis mm alaikäisten kanssa netissä. Ja en olisi koskaan voinut uskoa sitä hänestä. Sitä myötä lähti jotenkin elämältä pohja ja kaikki luottamus miehiin ja ihmisiin yleensä.
Tää on täysin sairas ajattelumalli, mutta millä tästä pääsee eroon. Oon terapiassakin mutta siitä ei ole vielä ollut apua. Koska terapeutin ohje oli vaan että " koskaan ei voi toisesta tietää, et on vaan otettava riski"
Neuvoja? :/
Kommentit (29)
Vierailija kirjoitti:
Älä seurustele. Ei se ole pakollista.
Kuitenkin kaipaan romanttista rakkautta, yhteisiä hetkeiä ja sek siäkin. Meillä oli tosi hyvä suhde exän kanssa kunnes hänen puuhat tuli ilmi.
ap
Kerro tuo sama tarina lääkärille niin saat sopivia pillereitä joita voi ottaa kun pahin ahdistus iskee, niitä ei toki kannata käyttää kokoajan. Jos eka lääkäri ei auta niin googlaa netin syövereistä minkä niminen antaa ja varaat hälle ajan.
Vierailija kirjoitti:
Kerro tuo sama tarina lääkärille niin saat sopivia pillereitä joita voi ottaa kun pahin ahdistus iskee, niitä ei toki kannata käyttää kokoajan. Jos eka lääkäri ei auta niin googlaa netin syövereistä minkä niminen antaa ja varaat hälle ajan.
En haluaisi turruttaa itseäni lääkkeillä. Pelkään sivuvaikutuksia. Vaikka ei tämäkään mukavaa elämää ole...
Lisäksi musta tuntuu jotenkin, että oon jotenkin tosi "älykäs", "ymmärrän" enemmän kun muut ja kun vedän näitä johtopäätöksiä niin mulle tulee semmoinen outo, psykoottinen olo. Ihan kun olisin joku joka tietää mitä muut eivät ja saa "pahoja ihmisiä kiinni" yhdistelemällä pikku yksityiskohtia.
Voiko nää olla psykoosin oireita? Kun kuitenkin jotenkin tiedostan että vika on 99% varmuudella omassa mielikuvituksessa....
ap
Tiedät selvästi kuitenkin ajatustesi olevan irrationaalisia, se on jo hyvä lähtökohta. Voisiko sitä harjoitella ensin jatkavansa tapailua vaikka näitä epäilyksiä herääkin ja ennen pitkää keskustella asiat läpi tapailukumppanin kanssa?
Terapeuttisihan on toki oikeassa, pakko on vain "sokeasti" luottaa ja elää pienessä epätiedossa. Ikinä et tule kenenkään pään sisälle pääsemään, mutta toisaaltahan se on hyvä asia.
Itse olen väkisin opetellut ajattelemaan positiivisesti ja miettinyt lähinnä niin, että se ei ole millään tavalla minun ongelma tai minun vastuulla stressata ja miettiä asioita mistä en oikeasti tiedä mitään.
Voisi olla, että ehkä kannattaisi myös harkita terapeutin vaihtoa jos mahdollista.
Mo Gawdat kertoo Onnellisuuden yhtälö-kirjassa siitä, miten aivot voi ohjelmoida pois noista haitallisista ajatusmalleista. Omia ajatuksiaan ei siis pidä eikä kannata uskoa koska ne eivät pääsääntöisesti ole totta.
No voi että. Kyllä tällä jo varmasti työkyvyttömyyseläke irtoaa, sen verran raskasta, täysin epäinhimillistä ja totaalisen poikkeavaa kuormaa kannat.
Vierailija kirjoitti:
Tiedät selvästi kuitenkin ajatustesi olevan irrationaalisia, se on jo hyvä lähtökohta. Voisiko sitä harjoitella ensin jatkavansa tapailua vaikka näitä epäilyksiä herääkin ja ennen pitkää keskustella asiat läpi tapailukumppanin kanssa?
Terapeuttisihan on toki oikeassa, pakko on vain "sokeasti" luottaa ja elää pienessä epätiedossa. Ikinä et tule kenenkään pään sisälle pääsemään, mutta toisaaltahan se on hyvä asia.
Itse olen väkisin opetellut ajattelemaan positiivisesti ja miettinyt lähinnä niin, että se ei ole millään tavalla minun ongelma tai minun vastuulla stressata ja miettiä asioita mistä en oikeasti tiedä mitään.
Voisi olla, että ehkä kannattaisi myös harkita terapeutin vaihtoa jos mahdollista.
Kyllä mä oon näistä yrittänyt puhua. Mutta miten ottaa puheeksi tuommoiset asiat kun noissa esimerkeissä? "Hei, ootko ostanut s*ksiä Thaikuissa?" "Et sattunut h**maamaan ja r*iskaamaan mua viimeyönä?" Ei varmasti tuollaista asiaa kukaan myöntäisi. Ja viattomankin reaktio voisi olla aika priceless. Että hälventäisikö se epäilyksiä sitten kuitenkaan.
ap
Vierailija kirjoitti:
No voi että. Kyllä tällä jo varmasti työkyvyttömyyseläke irtoaa, sen verran raskasta, täysin epäinhimillistä ja totaalisen poikkeavaa kuormaa kannat.
Käyn kyllä töissä ja siellä on mukava olla kun ajatukset ei pyöri koko ajan tämmösissä asioissa. En ole mitään eläkettä hakemassa.
ap
Pelkään, että jos vakuuttelen itselleni, että nämä eivät pidä paikkaansa, niin sitten kuitenkin pitävät ja jossain vaiheessa totuus tulee ilmi. Ihan niinkuin exän kanssa kävi. Yritin pitkään valkopestä pieniä merkkejä joita hänen käytöksessään huomasin.
ap
Tuo silmätippaputelijuttu ja tuo "saan pahoja ihmisiä kiinni ihan pikkujutuista päättelemällä" kuulostavat psykoosilta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerro tuo sama tarina lääkärille niin saat sopivia pillereitä joita voi ottaa kun pahin ahdistus iskee, niitä ei toki kannata käyttää kokoajan. Jos eka lääkäri ei auta niin googlaa netin syövereistä minkä niminen antaa ja varaat hälle ajan.
En haluaisi turruttaa itseäni lääkkeillä. Pelkään sivuvaikutuksia. Vaikka ei tämäkään mukavaa elämää ole...
Lisäksi musta tuntuu jotenkin, että oon jotenkin tosi "älykäs", "ymmärrän" enemmän kun muut ja kun vedän näitä johtopäätöksiä niin mulle tulee semmoinen outo, psykoottinen olo. Ihan kun olisin joku joka tietää mitä muut eivät ja saa "pahoja ihmisiä kiinni" yhdistelemällä pikku yksityiskohtia.
Voiko nää olla psykoosin oireita? Kun kuitenkin jotenkin tiedostan että vika on 99% varmuudella omassa mielikuvituksessa....
ap
Taisit missata sen, että mä kuitenkin olen ollut tähän mennessä ihan oikeassa, kaikista asioista en tule vaan saamaan vahvistusta ja osa niistäkin ok ihan ilmiselviä kenelle tahansa. Miksi et lopeta mun asioiden rääpimistä ja jätä rauhaan näillä feikkialoituksillasi? Lopeta kiusanteko ennen kuin saat kärsiä.
Vierailija kirjoitti:
Tuo silmätippaputelijuttu ja tuo "saan pahoja ihmisiä kiinni ihan pikkujutuista päättelemällä" kuulostavat psykoosilta.
Onko psykoosia siinäkin vaiheessa kun paljastuu todeksi? Mites se menikään, totuus on tarua ihmeellisempää...
Vierailija kirjoitti:
Mo Gawdat kertoo Onnellisuuden yhtälö-kirjassa siitä, miten aivot voi ohjelmoida pois noista haitallisista ajatusmalleista. Omia ajatuksiaan ei siis pidä eikä kannata uskoa koska ne eivät pääsääntöisesti ole totta.
Erittäin hyvä keino jäädä ikuisesti kynnysmatoksi ja sadistien leikkikaluksi, kuten tiedät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerro tuo sama tarina lääkärille niin saat sopivia pillereitä joita voi ottaa kun pahin ahdistus iskee, niitä ei toki kannata käyttää kokoajan. Jos eka lääkäri ei auta niin googlaa netin syövereistä minkä niminen antaa ja varaat hälle ajan.
En haluaisi turruttaa itseäni lääkkeillä. Pelkään sivuvaikutuksia. Vaikka ei tämäkään mukavaa elämää ole...
Lisäksi musta tuntuu jotenkin, että oon jotenkin tosi "älykäs", "ymmärrän" enemmän kun muut ja kun vedän näitä johtopäätöksiä niin mulle tulee semmoinen outo, psykoottinen olo. Ihan kun olisin joku joka tietää mitä muut eivät ja saa "pahoja ihmisiä kiinni" yhdistelemällä pikku yksityiskohtia.
Voiko nää olla psykoosin oireita? Kun kuitenkin jotenkin tiedostan että vika on 99% varmuudella omassa mielikuvituksessa....
Anteeksi mitä?
ap
Äh. Tästä piti kysyä, että anteeksi mitä?? :D
ap
"Taisit missata sen, että mä kuitenkin olen ollut tähän mennessä ihan oikeassa, kaikista asioista en tule vaan saamaan vahvistusta ja osa niistäkin ok ihan ilmiselviä kenelle tahansa. Miksi et lopeta mun asioiden rääpimistä ja jätä rauhaan näillä feikkialoituksillasi? Lopeta kiusanteko ennen kuin saat kärsiä."
Ihan mitä siinä lukee. Lopeta mun vainoaminen.
Älä esitä enää kehitysvammaista. Joudut vastuuseen vielä.
Miten mä sua olen vainonnut? En ees tiedä kuka olet. :D Tuskin kukaan muhun littyvä henkilö.
ap
Älä seurustele. Ei se ole pakollista.