Kiintymyssuhdemalli parisuhdeongelman taustalla
Onko teille tää kiintymyssuhdeteoria tuttu?
Se millainen suhde ihmisellä on varhaislapsuudessa ollut vanhempiinsa, erityisesti äitiin, vaikuttaa myöhemmissä ihmissuhteissa, erityisesti parisuhteissa. Kiintymyssuhdemallit (ksm) ovat turvallinen ksm, ristiriitaisesti turvaton ksm, välttelevä turvaton ksm, kaoottinen ksm.
Olen alkanut ymmärtää joitain parisuhdeongelmiani joita mulla on ollut nuoresta aikuisuudesta lähtien, kun tajusin oman kiintymyssuhdemallini. Mun malli on tuo eka eli turvallinen ksm.
Terveyskirjaston artikkelissa turvallisesta ksm:stä sanotaan: "Aikuisena turvallisesti kiinnittynyt henkilö kykenee luottamaan muihin ihmisiin ja ilmaisemaan rohkeasti tunteitaan uskoen, että tulee kuulluksi ja ymmärretyksi."
Oon jäänyt pahoihin suhteisiin roikkumaan, koska luotan vain että mua kuullaan ja ymmärretään. Ei jotenkaan oo mennyt jakeluun ettei toinen oikeasti kuule eikä ymmärrä eikä edes yritä tai halua. Jos mulla ei ois tätä mallia "selkäytimessä", oisin tajunnut paljon aikaisemmin sen enkä ois jäänyt toimimattomaan suhteeseen. Paljon turhaa kärsimystä.
Millaisia kokemuksia teillä on? Mikä malli teille on kehittynyt?
Kommentit (7)
On tuttu ja heti on sanottava, että selitys sille että olet kerta toisensa jälkeen huonossa suhteessa jossa et tule kuulluksi, johtuu ihan jostain muusta kuin turvallisesta kiintymyssuhdemallista. Ei se toimi noin. Todennäköisemmin sinulla ei ole turvallinen kiintymyssuhde taustalla.
Sun täytyy tehdä elämästäsi sellaista että viihdyt ja että on hyvä olla.
Mikä on päälimmäinen ongelmasi?
Rehellisyydellä tehdään muutoksia. Nuo kaikki opetukset voivat olla avuksi mutta älkää tukeutuko niihin ja perustelko ongelmianne niillä vaan tehkää muutoksia. Vaatii vastuunottoa itsestä sekä työtä asioiden äärellä.
Vierailija kirjoitti:
Minulla vaikutti lapsena enemmän kiusatuksi joutuminen toisten lasten taholta kuin vanhemmat. Tämä aiheutti syrjään vetäytyvän käyttäytymismallin ja vaikeuden luottaa ihmisiin.
Annatko mahdollisuuksia muille? Ethän vain käytä hyväksesi tätä ongelmaasi ja varjosta suhteitasi tällä? On mahdollista kehittyä mutta vaatii vastuunkantokykyä itsestä sekä omista tunteista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla vaikutti lapsena enemmän kiusatuksi joutuminen toisten lasten taholta kuin vanhemmat. Tämä aiheutti syrjään vetäytyvän käyttäytymismallin ja vaikeuden luottaa ihmisiin.
Annatko mahdollisuuksia muille? Ethän vain käytä hyväksesi tätä ongelmaasi ja varjosta suhteitasi tällä? On mahdollista kehittyä mutta vaatii vastuunkantokykyä itsestä sekä omista tunteista.
Jäi selventämättä, että olen nykyään päässyt jo tuon asian yli ja olen myös parisuhteessa. Mutta tuo historia vaikutti aika kauan aikaa elämässäni.
Minulla ei ole tuollaisia. Olen elämässäni oppinut puhumaan ääneen kaiken mahdollisen niin tarpeellisen kuin välillä vähän tarpeettomankin. Kun huomasin että tulen jatkuvasti väärinymmärretyksi niin aloitin itseni puolustamisen ja se tarkoittaa sitä että on kysyttävä kysymyksiä ja oiottava toisten puheita sekä varmisteltava että tulee oikein ymmärretyksi jne. Vaatii aika paljon mutta on pakollista jos haluaa tulla toimeen ihmisten kanssa ja viettää aikaa. On myös opeteltava se totuus että osa loukkaantuu kaikesta ja itse on vain vahvistuttava ja oltava käytännössä loukkaantumatta yhtään mistään mutta kannattaa sanoa ääneen sekin jos loukkaantuu että ymmärretään sekin ettei kiusaaminen ja esimerkiksi kaikki jatkuva kuittailu ole ihan ok. Ja paljon muuta..
Vierailija kirjoitti:
On tuttu ja heti on sanottava, että selitys sille että olet kerta toisensa jälkeen huonossa suhteessa jossa et tule kuulluksi, johtuu ihan jostain muusta kuin turvallisesta kiintymyssuhdemallista. Ei se toimi noin. Todennäköisemmin sinulla ei ole turvallinen kiintymyssuhde taustalla.
Ei vaan ap on oikeassa. Vaikka turvallinen kiintymyssuhdemalli on se paras, siinäkin on miinuspuolensa. Ihmiset voivat olla pahoja, traumatisoituneita, ymmärtämättömiä jne. ja ihmissuhteissa on aina kaksi osapuolta. Se että itse on saanut hyvän mallin evääksi varhaislapsuudesta, ei takaa että suhteet onnistuu ja että välttyy monimutkaisilta ja vyyhtiytyneiltä kommunikaatio-ongelmilta vaikka toisen motiivien ymmärtämisessä. Se että odottaa ymmärretyksi tulemista lähtökohtaisesti toiselta, voi olla ongelma.
Minulla vaikutti lapsena enemmän kiusatuksi joutuminen toisten lasten taholta kuin vanhemmat. Tämä aiheutti syrjään vetäytyvän käyttäytymismallin ja vaikeuden luottaa ihmisiin.