Jääkö vanha ihastus mieleen vai unohtuuko yleensä täysin?
Mulla on tiedossa, että eräs työkaverini oli muhun tosi ihastunut...oli myöntänyt tämän ja kyllä sen vähän arvasinkin.
Joskus ikävöin häntä ja mietin, että muistaakohan mua koskaan. Varmasti jo uusia kuvioita ja elämä mennyt eteenpäin, on kulunut sen verran aikaa.
Jutusta ei siis olisi tullut mitään, vaikka mullakin oli tunteita häntä kohtaan, on varmaan aina vähän.
Kommentit (15)
Osaa ei muistaisi ellei satu esim. kohtaamaan jotakuta samannäköistä. viimeksi tänään näin kauempana hieman erästä menneisyyden säätöä ulkoisesti muistuttavan miehen ja mieleeni nousi, että mitä hittoa minä silloin hänessä näin ja millä perusteella ihastuin. Sluibaileva, orastavan alkoholiongelman omaava ja lapsellisella huumorintajulla varustettu höröhampainen petollinen ketku.
Joistakin menneisyyden ihastuksista on hyviä muistoja, mutta he ovat menneisyydessä ja katson tulevaan.
Mulla ehkä jäi sellainen keskeneräinen olo miehen suhteen, vaikka paria meistä ei olisi tullut..
Muöhemmin ihmettelee, että mitä on edes kyseisessä ihmisessä nähnyt.
Vierailija kirjoitti:
Muöhemmin ihmettelee, että mitä on edes kyseisessä ihmisessä nähnyt.
Tämähän se. Ja kiittelee luojaansa ettei polut sitten kuitenkaan ristenneet ja meistä paria tullut. Olisi ollut ihan tuhoontuomittu suhde se.
Ihan tapauskohtaista. Ei voi yleistää.
Suurimmat ihastukset on jääneet mieleen ihan ala-asteelta lähtien. Aina välillä pulpahtaa jostakin mieleen, että mitäköhän sille kuuluu. Enää ei ole tunteita, mutta muistaa sen mitä silloin tunsi. Se tunne on ikään kuin jättänyt jäljen mieleen.
En haikaile kenenkään menneisyyden perään. Olisi painajainen nähdä. Kun eroan tai tunteet haihtuu, niin on siihen syynsä.
Miten kauan tästä on ja millaisissa työtehtävissä tapasitte?
Vieläkin välillä hyräilen "tummat silmät ruskea tukka, koskaan niitä unhoita en" vaikka aikaa kymmeniä vuosia.
Kyllä sen varmasti muistaa, mutta on hyvin tapauskohtaista miten asiaan suhtautuu. Joku voi ihmetellä, miten on koskaan voinut olla ihastunut sellaiseen ihmiseen. Joku taas voi olla vieläkin yhtä ihastunut. Tai mitä tahansa siltä väliltä.
Minäkin ihmettelen todella, miksi ihastuin yhteen mieheen vaikka olen naimisissa. Paljon nuorempi, suurimpia kiinnostuksen kohteita mopot ja autot. Viimeisetkin kiinnostuksen rippeet katosivat, kun sain selville hänen seukkaavan joidenkin instababe-tyyppisten naisten kanssa. Mitään ei meidän kohdalla tapahtunut - onneksi.
Mitä väliä sillä oikeastaan on muistaako vai ei?
Haikailen jatkuvasti jokaista saavuttamatonta vaikka kuinka kaukaa
Vanhat suhteet eivät unohdu koskaan vaikken niitä kaipaakaan. Ne ovat osa omia muistoja eikä niistä pääse eroon eikä varmaan tarvitsekaan päästä. Ääneen en muistele niitä kenenkään kanssa
Mä haikailen joskus.