Aina sanotaan että vaihdevuodet lihottavat, mutta onko kellekään käynyt päinvastoin?

Paino putosi 55-56v. iässä kuutisen kiloa hitaasti, kun muutin elämäntapoja. Säännöllinen ruokarytmi, kasvisten lisääminen ja hienoinen pehmeiden rasvojen vähennys eli en enää kaada niin reilulla kädellä. Laadullisesti ruokavalio oli jo kunnossa, mutta ruokarytmissä parantamista, mikä aiheutti iltanälkää. Ja fyysinen aktiivisuus oli vähentynyt, joten tuo viisi-kuusi kiloa oli päässyt kerääntymään hitaasti.

En kokenut painonpudotusta työläänä. Paino on pysynyt tuossa ilman sen kummempia kieltäymyksiä. Kävelen päivittäin 45 min. vähintään ja kahdesti tai kolmesti viikossa teen 45 min. jumpan.

Vain tahallinen päätös sen sai kohdallani aikaan: Pienensin ruoka-annoksiani, lopetin kaiken makean mussuttamisen, valehtelin miehelleni joskus iltaisin, että olin vielä ihan täynnä kakusta, jonka joku työkaveri muka oli tarjonnut iltapäivällä, joten söin vain salaattia illalla.  Kun mieheni joskus vietti viikonlopusta osan muualla, vaikkapa äitinsä luona, join vain mehuja ja teetä. Ostin tarkan vaaan. Niin lähti joka viikko pari sataa grammaa mikä kuitenkin kuussa teki vajaan kilon. Ei ollut sellaista laihduttamista mikä olisi pian huomattu, mutta parissa vuodessa kyllä. 

Kyllä niitä kiloja tuli lisää, mutta syy ei ollut vaihdevuodet vaan oma ote alkoi  alle 50 v. lipsumaan ja söin enemmän kuin kulutin eikä ruoka jota lappasin sisuksiini ollut järin terveellistäkään. Sitä alkoi myös ajatella yli 40-vuotiaana, että ulkonäkö oli jo vähemmän tärkeä asia. Eläkkeelle jäädessä ilmeni terveysongelmia ja ne olivat selätettävissä painoa pudottamalla ja ryhdyin tuumasta toimeen ja pudotin 20 vuoden aikana kertyneen ylipainon ja vähän ylikin pois ja kyllä siinä muuttui ulkonäkökin reilusti parempaan suuntaan ja aloin kiinnostua jälleen myös itseni ja ulkonåköni huolehtimisesta.

Äidilläni vaihdevuodet korjasivat kroonisen raudanpuutteen ja hän laihtui ihan silmissä sitten kun rautavarastot alkoivat ehtyä. Hällä epäiltiin endometrioosia, mutta jostain syystä sitä ei oikein hoidettu kunnolla. Minulla kun alkoi kuukautiset runsastua, niin äiti sanoi minulle ennen sairaalatutkimuksia, että jos ehdottavat kohdunpoistoa, niin suostu siihen.

Nykylääkäreillä oli paremmat keinot (minullakin oli raudanpuute, mutta ei ollut endometrioosia, runsaalle vuodolle löytyi muut syyt), runsas vuoto hoidettiin, rautavarastot alkoivat elpyä ja minäkin aloin laihtumaan.

Nyt suvussa puhutaan siitä, että kun meillä kaikki naiset näyttävät olevan vähän pullukampia, että suunnittelevat menevänsä joukolla tutkituttamaan veriarvonsa, jos heilläkin lihavuuskierre katkeaisi noin.