Olen nykyään tunnekylmä
Ei itketä kuolema perheessä, olen jopa kateellinen kuolleelle. Siis Down lapsi. Toinen kuoli syöpään. Pääsi pois. Minäkin haluan. Ei hetkauta töissä jalkapuoli, ei vanhuspalvelussa työskennellessä vanhuksen kuolema, ei Gazan sotauutiset, ajattelin jopa kateellisena Maria Jugnerin kuolemaa. Pääsi pois ja toisaalta kirosin elämän epäreiluutta. Miks Jumala ottaa tuollaisen kauniin, lahjakkaan, upean ihmisen pois, mutta joku narkki saa elää pitkään!
Mikä mua vaivaa?? Olenko seonnut vai olenko nykypäivän uutisoinnin tuotos? Ei voi regoida, koska sekoisi jos kaikkea ajatteli empatialla. Niinkuin uutistenlukijat eivät voi reagoida.
Näen painajaisia jatkuvasti yöllä. Enkö enää reagoi päivällä mihinkään ja alitajunta käsittelee tunteet yöllä...?
Mitä mieltä? Onko muut samoin turtunu maailmantilanteeseen ettei voi enää ottaa osaa, koska hajoisi. On kovetettava itsensä jaksaakseen...
Kommentit (9)
Olet niin onnekas. Kaikille ei käy noin.
Oletko ollut lapsuudessasi paljonkin sota-ajan ihmisten hoidossa tai kasvatettavana? Jos olet, niin tuo on ihan normisettiä, et ole sekoamassa. M57
Olet selvästi seonnut jos vakavissasi uskot johonkin jumalaan. Pikkulapsetkin tietää ettei joulupukki ole totta.
Vierailija kirjoitti:
Oletko ollut lapsuudessasi paljonkin sota-ajan ihmisten hoidossa tai kasvatettavana? Jos olet, niin tuo on ihan normisettiä, et ole sekoamassa. M57
Kiitos kommentistasi. Olen ollut paljon mummoni ja pappani luona ja muiden vanhojen tätien. Säästäväisyys, pula-aika ja ahdinko on kai syöpynyt syvälle syyllisyytenä ja kyllä vaikuttaa käyttäytymiseeni arkena. Etten ainakaan tuhlaa ja enempi säästän...
Isäni oli karjalan evakko ja äitinikin sodan kynnyksellä syntynyt. Lisäksi työssäni hoidan sota-ajan eläneitä lähes 100 v. Työ vaikuttaa ja ympäristö näemmä.
Tunnekylmyys auttaa tietyissä asioissa, varsinkin töissä, mutta olen alkanut ajatella menenkö jo överiksi.
Vierailija kirjoitti:
Olet niin onnekas. Kaikille ei käy noin.
Mutta enkö ole sinusta hirveä ihminen?
Itsensä suojelemista. Et ole sekoomassa.
Mä olen aina ollut tunnekylmä, en sille itse mitään voi. Jos ei itketä jonkun kohtalo, niin sitten ei itketä 🤷
Kannattaa välttää sotauutisten katsomista jos pystyy. No ei kai se asenne tuolla alalla mene överiksi jos joutuu katselemaan kädettömiä ja jalattomia suolet pihalla kolaripotilaita.
no meneppä pois sitten.