Lue keskustelun säännöt.
Elämä tuntuu vieraalta. Missä ihmeessä täällä oikein eletään? Kyseenalaistan joka asian.
10.03.2024 |
Kaikki tuntuu epäaidolta ja tällä tarkoitan meidän ihmisen tapaamme elää. Rahan perässä ja toisiaan kiusaten, kilpaillen, kuluttaen. Sitten ihmiset voi huonosti ja joku ihminen, joka elää tämän yhteiskunnan säännöillä niin kutsuu itseään terapeutiksi ja jakaa niitä samoja aivopestyjä ohjeitaan huonosti voiville ihmisille ja niin illuusio voi jatkua. Voi vaikka keksiä jotenkin miten sietää tätä todellisuutta antaen kaikelle uusia termejä ja sokeuttaa itseään milloin milläkin diagnoosilla. Sitä ei saa hyväksyä jos voi huonosti tai tämä elämä on ihan pimeää monessa asiassa.
En vain tajua tätä elämää missä olemme. Inhoan sitäkin että olen itsekin aivopesty monella tavalla ja joudun käyttämään näitä opittuja fraaseja voidakseni kommunikoida ulkomaailman kanssa.
Yhteys puuttuu, joku elämän todella tärkeä asia. Ehkä luonnon ja hengellisyyden elementit. Tämä elämä on niin niin vierasta minulle.
Kommentit (28)
1 ihmisellä pelkästään on aivan älytön voima muuttaa tätä kaikkea. Se lähtee siitä että tämä 1 ihminen tekee oman traumatyönsä ja alkaa elämään sitä todellisuutta missä hänen on tarkoitus elää. Missä ihmisten on alkuperäisesti ollut aina tarkoitus elää.
Sen jälkeen jatkumo loppuu tämän 1 ihmisen suvussa siihen, jos hän saa lapsia, hän voi alkaa opettamaan omalle lapselleen näitä asioita myös, mikä taas johtaa siihen että se lapsi opettaa samoja asioita myös omille lapsilleen tulevaisuudessa.
Puhumattakaan miten ihminen voi vaikuttaa omassa ympäristössä muutenkin, pelkästään puhumalla näistä asioista.
1 ihmisen merkitys ja toiminta on todella tärkeää.
Nykyisen yhteiskunnan ongelma on nimenomaan se, että kukaan ei osaa mennä itseensä sisälle. Lapsesta asti on tallottu kaikki tunteet ja ajattelu pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä eletään jonkun muun luomassa todellisuudessa, se iskostetaan täysin median kautta ihmisiin. Yritykset johtaa tätä planeettaa, me ollaan pelkkiä orjia.
Päätöksiä ei tehdä kansalaisten etuja ajatellen, vaan näiden yrityksien etuja ajatellen.
Ei ole mitään "demokratiaa" tai "vapautta" tai mitään muutakaan tätä harhaa mitä ihmiset jankuttaa jatkuvasti.
Ei ole mitään "itää taikka länttä" taikka mitään muutakaan, ne on vaan asioita mitkä luodaan tarkoituksellisesti tänne. Vastakkainasettelu kaikessa.
On vain yrityksiä ja niiden johtajia kenen pillin mukana kaikki toimii.
Monella sisäinen elämä puuttuu kokonaan. Kun kysytään mitä haluaa elämältä, alkaa materian luetteleminen (auto, talo jne.) Edistyneemmät latelevat ulkoisia aistiärsykkeitä (matkustelu tms.) tai kenties ihmissuhteet. Mutta nekään eivät ole sisäisiä asioita.
Etsi ja löydä tarkoitus todellisesta todellisuudesta,eli Luojan luomistyöstä.
Vierailija kirjoitti:
Monella sisäinen elämä puuttuu kokonaan. Kun kysytään mitä haluaa elämältä, alkaa materian luetteleminen (auto, talo jne.) Edistyneemmät latelevat ulkoisia aistiärsykkeitä (matkustelu tms.) tai kenties ihmissuhteet. Mutta nekään eivät ole sisäisiä asioita.
Mitä nämä mainitsemasi sisäiset asiat ovat? Uskonto? Sisäinen rauha vähän kuin Buddha?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monella sisäinen elämä puuttuu kokonaan. Kun kysytään mitä haluaa elämältä, alkaa materian luetteleminen (auto, talo jne.) Edistyneemmät latelevat ulkoisia aistiärsykkeitä (matkustelu tms.) tai kenties ihmissuhteet. Mutta nekään eivät ole sisäisiä asioita.
Mitä nämä mainitsemasi sisäiset asiat ovat? Uskonto? Sisäinen rauha vähän kuin Buddha?
Jos joku kysyisi minulta mitä haluaisin, niin itselle rakkaus olisi todella suuri asia. Yhteys, lämpö ja luonto. Olen onnellisin silloin kun saan tehdä raskasta fyysistä asiaa ja kulkea luonnossa, uida, olla tulen äärellä. Vielä kun olisi ihmisiä, joihin saada yhteys olisin maailman onnellisin ihminen.
Jos sellaista olisi, raha olisi pelkkää roskaa. Voisin asua vaikka lämpimässä kodassa ja syödä kalaa, marjoja ja muuta jos täällä olisi normaalia elää niin, jos olisi sellainen yhteisö.
Minun kuuluisi muuttaa varmaan mökille omavaraiseksi ihmiseksi. Sellainen olisi varmaan itselle tärkeää kun en oikein viihdy tämän kaiken keskellä mikä täällä on nimetty normaaliksi elämäksi. -ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monella sisäinen elämä puuttuu kokonaan. Kun kysytään mitä haluaa elämältä, alkaa materian luetteleminen (auto, talo jne.) Edistyneemmät latelevat ulkoisia aistiärsykkeitä (matkustelu tms.) tai kenties ihmissuhteet. Mutta nekään eivät ole sisäisiä asioita.
Mitä nämä mainitsemasi sisäiset asiat ovat? Uskonto? Sisäinen rauha vähän kuin Buddha?
Jos joku kysyisi minulta mitä haluaisin, niin itselle rakkaus olisi todella suuri asia. Yhteys, lämpö ja luonto. Olen onnellisin silloin kun saan tehdä raskasta fyysistä asiaa ja kulkea luonnossa, uida, olla tulen äärellä. Vielä kun olisi ihmisiä, joihin saada yhteys olisin maailman onnellisin ihminen.
Jos sellaista olisi, raha olisi pelkkää roskaa. Voisin asua vaikka lämpimässä kodassa ja syödä kalaa, ma
Mikä sinua sitten estää asiaa toteuttamasta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monella sisäinen elämä puuttuu kokonaan. Kun kysytään mitä haluaa elämältä, alkaa materian luetteleminen (auto, talo jne.) Edistyneemmät latelevat ulkoisia aistiärsykkeitä (matkustelu tms.) tai kenties ihmissuhteet. Mutta nekään eivät ole sisäisiä asioita.
Mitä nämä mainitsemasi sisäiset asiat ovat? Uskonto? Sisäinen rauha vähän kuin Buddha?
Jos joku kysyisi minulta mitä haluaisin, niin itselle rakkaus olisi todella suuri asia. Yhteys, lämpö ja luonto. Olen onnellisin silloin kun saan tehdä raskasta fyysistä asiaa ja kulkea luonnossa, uida, olla tulen äärellä. Vielä kun olisi ihmisiä, joihin saada yhteys olisin maailman onnellisin ihminen.
Jos sellaista olisi, raha olisi pelkkää roskaa. Voisin as
Olen menossa siihen suuntaan. Ensin tuli masennus, sitten kaiken kadottaminen, annoin kaiken romuttua koska en enää tiennyt mitä tehdä. Voimavarat loppuivat. Sitten jonkin ajan kärsimyksen jälkeen oivalluksia jotka vievät minua nyt uuteen elämään. Kamppailen tässä vielä ja päästän irti. Prosessi tämä on ollut. -ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
https://www.youtube.com/watch?v=9-pyyH0Hdl8
toinen terapeutti on perheterapeutti Saara Kinnunen
Onneksi olkoon AP, olet alkanut kyseenalaistamaan vallitsevaa narratiivia ja kaipaamaan merkitystä, elämän tarkoitusta ja aitoa yhteyttä elämääsi.
Suosittelen, että alat kokeilemaan erilaisia uusia asioita ja sitä kautta ehkä löydät oman polkusi tai jos oikein onnekas olet löydät jopa johdatuksen elämääsi jonka jälkeen sinun ei enää koskaan tarvitse miettiä elämän tarkoitusta. Kuuntele sydäntäsi ja sisäistä viisauttasi ja anna sen johdattaa itseäsi. Mene hiljaisuuden retriitille, ala meditoimaan, muuta maalle, matkusta kauas tai lähelle, elä hetkessä tai ihan mitä tahansa jotta saat ravisteltua itsesi hereille nykyisestä koomapotilaan roolistasi. Vain sinä voit tietää mikä on sinun oma polkusi, toki voit matkan varrella saada apua muilta ihmisiltä mutta ensisijaisesti sinun kannattaa kuunnella itseäsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yhteiskuntaa en juuri voi muuttaa, mutta muuten olen pyrkinyt olemaan oman elämäni seppä. Olen pyrkinyt tekemään mieleisiä valintoja niissä puitteissa, joita minulla on ollut. Olen voinut panostaa opiskeluun juuri niin paljon kuin olen halunnut. Olen voinut valita koulutukseni ja ammattini. Olen voinut vaihtaa työpaikkaa.
Olen voinut valita ystäväni, puolisoni, harrastukseni ja matkakohteeni. Terveyteenikin olen voinut vaikuttaa elämäntavoillani.
Mikä aloittajaa estää?
Et tajunnut YHTÄÄN, mitä ap sanoi. Ihan hölmö vastaus ap:n kirjoitukseen.
Minä ymmärsin, koska tunnrn aika samanlailla tästä maailmanmenosta, sairasta on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monella sisäinen elämä puuttuu kokonaan. Kun kysytään mitä haluaa elämältä, alkaa materian luetteleminen (auto, talo jne.) Edistyneemmät latelevat ulkoisia aistiärsykkeitä (matkustelu tms.) tai kenties ihmissuhteet. Mutta nekään eivät ole sisäisiä asioita.
Mitä nämä mainitsemasi sisäiset asiat ovat? Uskonto? Sisäinen rauha vähän kuin Buddha?
Jos joku kysyisi minulta mitä haluaisin, niin itselle rakkaus olisi todella suuri asia. Yhteys, lämpö ja luonto. Olen onnellisin silloin kun saan tehdä raskasta fyysistä asiaa ja kulkea luonnossa, uida, olla tulen äärellä. Vielä kun olisi ihmisiä, joihin saada yhteys olisin maailman onnellisin ihminen.
Jos sellaista olisi, raha olisi pelkkää roskaa. Voisin asua vaikka lämpimässä kodassa ja syödä kalaa, ma
Minäkin olen haaveillut koko pienen ikäni että voisin asua jossain kaupungin laidalla ja mahdollisimman omavaraisesti omassa pikkupirtissä kuten Korpimuija. Rahan puolesta se olisi jopa mahdollista kun myisin tämän keskusta-asunnon pois. Sairastuminen krooniseen perinnölliseen sairauteen vei tämänkin unelman toteuttamisen pois. Jälleen kerran. Kohtalona on asua keskustassa sellaisten ihmisten keskellä joita inhoan. Tehden... ei mitään, lähinnä loppua odotellen. Lohduttaudun sillä että suurin osa on pakotettu samaan. Ei tästä ole poispääsyä ja voisi kait elämä huonomminkin olla. Moni ei ole edes elänyt näin vanhaksi kuin minä. Moni on paljon sairaampikin. Täytyy yrittää sopeutua, sillä elämä on arvaamatonta. Ajatuksia ja haaveita ei onneksi kukaan voi poistaa eikä tuomita. Vaikka välillä itkettääkin kun seuraa netissä niitä jotka ovat voineet toteuttaa minunkin haaveeni, yritän olla tyytyväinen että edes on se netti ja toisten elämät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhteiskuntaa en juuri voi muuttaa, mutta muuten olen pyrkinyt olemaan oman elämäni seppä. Olen pyrkinyt tekemään mieleisiä valintoja niissä puitteissa, joita minulla on ollut. Olen voinut panostaa opiskeluun juuri niin paljon kuin olen halunnut. Olen voinut valita koulutukseni ja ammattini. Olen voinut vaihtaa työpaikkaa.
Olen voinut valita ystäväni, puolisoni, harrastukseni ja matkakohteeni. Terveyteenikin olen voinut vaikuttaa elämäntavoillani.
Mikä aloittajaa estää?
Et tajunnut YHTÄÄN, mitä ap sanoi. Ihan hölmö vastaus ap:n kirjoitukseen.
Minä ymmärsin, koska tunnrn aika samanlailla tästä maailmanmenosta, sairasta on.
Kyllä minä tajusin. Te tunnette olevanne epäsopivia nykyiseen yhteiskuntaan ja uhriudutte, kun toivotte yhteiskunnan ja muiden ihmisten muuttuvan sen sijaan, että itse muuttuisitte tai tekisitte asioille jotain. Sille tielle ei ole loppua ja kärsitten siitä lopun elämäänne.
Vierailija kirjoitti:
Onneksi olkoon AP, olet alkanut kyseenalaistamaan vallitsevaa narratiivia ja kaipaamaan merkitystä, elämän tarkoitusta ja aitoa yhteyttä elämääsi.
Suosittelen, että alat kokeilemaan erilaisia uusia asioita ja sitä kautta ehkä löydät oman polkusi tai jos oikein onnekas olet löydät jopa johdatuksen elämääsi jonka jälkeen sinun ei enää koskaan tarvitse miettiä elämän tarkoitusta. Kuuntele sydäntäsi ja sisäistä viisauttasi ja anna sen johdattaa itseäsi. Mene hiljaisuuden retriitille, ala meditoimaan, muuta maalle, matkusta kauas tai lähelle, elä hetkessä tai ihan mitä tahansa jotta saat ravisteltua itsesi hereille nykyisestä koomapotilaan roolistasi. Vain sinä voit tietää mikä on sinun oma polkusi, toki voit matkan varrella saada apua muilta ihmisiltä mutta ensisijaisesti sinun kannattaa kuunnella itseäsi.
Minä taas näen, että ap ei ole kyseenalaistanut mitään, vaan niellyt sinällään ja lainkaan kyseenalaistamatta salaliittoteorioiden narratiivin. Elämä on huijausta jolla eliitin yritysjohtajat tekevät hänestä orjan. Vastakkainasettelua ei ole, on vain ne yritysjohtajat (ja jotta tämä toimisi, häntäkään ei vo olla, koska muuten syntyy taas vastakkainasettelu eliittien ja tavisten välillä). Mihinhän hän tässä kohtaa piilottaa ihan itse luomansa vastakkainasettelun itsensä ja niiden huijattujen lampaiden välillä, joiden olemassaoloa hän syyttää siitä, ettei pysty toimimaan niin kuin itse haluaa.
ja kyllähän se vallitseva narratiivi nimenomaan on, että kaikki tarvitsevat tarkoitusta, rakkautta ja rauhaa. Vaikka todiasia on, että nuo on ylåimäöröidiå tarpeita, joita aletaan toteuttaa sitten kun on turvalliset määrät lämpöä ja ruokaa tarjolla ja koko tämä muu systeemi on rakennettu turvaamaan noita.
En tiedä liittyykö samaan mutta päivittäinen elämä on melkein koko elämäni tuntunut samalta kuin vanha levysoitin,joka soittaa musiikkia mutta kokoajan soitettu musiikki muuttuu yhä enemmän vääristyneeemmäksi. Ihan kuin tämä meidän jaettu todellisuus on leviämässä käsiin ja ketään ei kiinnosta,kaikki vaan menee täysiä kohti äkkipysähdystä. Ei jää paljon siitä rysähdyksestä jäljelle.
Vierailija kirjoitti:
Yhteiskuntaa en juuri voi muuttaa, mutta muuten olen pyrkinyt olemaan oman elämäni seppä. Olen pyrkinyt tekemään mieleisiä valintoja niissä puitteissa, joita minulla on ollut. Olen voinut panostaa opiskeluun juuri niin paljon kuin olen halunnut. Olen voinut valita koulutukseni ja ammattini. Olen voinut vaihtaa työpaikkaa.
Olen voinut valita ystäväni, puolisoni, harrastuksenxi ja matkakohteeni. Terveyteenikin olen voinut vaikuttaa elämäntavoillani.
Mikä aloittajaa estää?
🤦🏻🤦🏻🤦🏻🤦🏻🤦🏻🤦🏻🤦🏻🤦🏻🤦🏻🤦🏻
Siellähän on varsinainen ihme ihminen, kun terveyttäänkin ihan itse hallitsee.
Harrastuksia, puolisoa, matkakohteita.. Kuulostaakin tosi luonnolliselta elämäntavalta.
🤦🏻
Vierailija kirjoitti:
Minäkin olen haaveillut koko pienen ikäni että voisin asua jossain kaupungin laidalla ja mahdollisimman omavaraisesti omassa pikkupirtissä kuten Korpimuija. Rahan puolesta se olisi jopa mahdollista kun myisin tämän keskusta-asunnon pois. Sairastuminen krooniseen perinnölliseen sairauteen vei tämänkin unelman toteuttamisen pois. Jälleen kerran. Kohtalona on asua keskustassa sellaisten ihmisten keskellä joita inhoan. Tehden... ei mitään, lähinnä loppua odotellen. Lohduttaudun sillä että suurin osa on pakotettu samaan. Ei tästä ole poispääsyä ja voisi kait elämä huonomminkin olla. Moni ei ole edes elänyt näin vanhaksi kuin minä. Moni on paljon sairaampikin. Täytyy yrittää sopeutua, sillä elämä on arvaamatonta. Ajatuksia ja haaveita ei onneksi kukaan voi poistaa eikä tuomita. Vaikka välillä itkettääkin kun seuraa netissä niitä jotka ovat voineet toteuttaa minunkin haaveeni, yritän olla tyytyväinen että edes on se netti ja toisten elämät.
Tai sitten voisit myöntää, että sun olisi edelleen ihan mahdollista muuttaa sinne omavaraiseen rajamökkiin, sun elämä vaan on sun omankin laskelman mukaan parempaa (helpompaa, mahdollisempaa, vähemmän kärsimystä, kipuja ja näkää aiheuttavaa) ja kerta kaikkiaan onnellisempaa siellä keskusta-asunnossa. Ts. Ei se korpimökki sinusta sen onnellisempaa tekisi, päinvastoin, onnettomamman.
Yhteiskuntaa en juuri voi muuttaa, mutta muuten olen pyrkinyt olemaan oman elämäni seppä. Olen pyrkinyt tekemään mieleisiä valintoja niissä puitteissa, joita minulla on ollut. Olen voinut panostaa opiskeluun juuri niin paljon kuin olen halunnut. Olen voinut valita koulutukseni ja ammattini. Olen voinut vaihtaa työpaikkaa.
Olen voinut valita ystäväni, puolisoni, harrastukseni ja matkakohteeni. Terveyteenikin olen voinut vaikuttaa elämäntavoillani.
Mikä aloittajaa estää?