Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Elämä tuntuu vieraalta. Missä ihmeessä täällä oikein eletään? Kyseenalaistan joka asian.
10.03.2024 |
Kaikki tuntuu epäaidolta ja tällä tarkoitan meidän ihmisen tapaamme elää. Rahan perässä ja toisiaan kiusaten, kilpaillen, kuluttaen. Sitten ihmiset voi huonosti ja joku ihminen, joka elää tämän yhteiskunnan säännöillä niin kutsuu itseään terapeutiksi ja jakaa niitä samoja aivopestyjä ohjeitaan huonosti voiville ihmisille ja niin illuusio voi jatkua. Voi vaikka keksiä jotenkin miten sietää tätä todellisuutta antaen kaikelle uusia termejä ja sokeuttaa itseään milloin milläkin diagnoosilla. Sitä ei saa hyväksyä jos voi huonosti tai tämä elämä on ihan pimeää monessa asiassa.
En vain tajua tätä elämää missä olemme. Inhoan sitäkin että olen itsekin aivopesty monella tavalla ja joudun käyttämään näitä opittuja fraaseja voidakseni kommunikoida ulkomaailman kanssa.
Yhteys puuttuu, joku elämän todella tärkeä asia. Ehkä luonnon ja hengellisyyden elementit. Tämä elämä on niin niin vierasta minulle.
Kommentit (28)
21/28
|
10.03.2024 |
Vastaa
Lainaa
Ilmoita asiattomaksi
Ap tarkoittaa koko elämisen olemusta, ei suinkaan sitä, miten parhaiten pitäisi koittaa elää tässä maailmassa.
Ei pitäisi sotkea Raamattua tähän, mutta olen jo kauan miettinyt luomiskertomusta. Entä jos se ei kuvastakaan elämän alkua, vaan sen loppua? Ihminen olisi voinut elää luontokappaleena, mikä kenties olisi merkinnyt mielekästä elossaolemista.
Kerrotaan hyvän ja pahan tiedon puusta, johon ihminen sitten kajosi, vaikka se ei ollut luvallista. Tietenkään kyse ei ole mistään puusta, eikä käärmeestä eikä mistään sellaisesta. Ihmiset ovat pyrkineet kohti jumalallisuutta, siis olemaan yhtä viisaita kuin Jumala. Tähänhän me olemme koko ajantulossa, luomme tekoälyä, eli pyrimme itse olemaan luomakunta ja uudenlaisen elämän tekijä, pyrimme tekemään täydellisyyttä. Normaalilla tavallamme lisääntyä emme luo kuin uusia samanlaisia ihmisiä, mitä itse olemme. Tekoälyllä pyrimme syrjäyttämään Jumalan ja luomaan ihmemaailman, missä ihmiselle kaikki on mahdollista.
Se ei onnistu, ja lopulta tuhoudumme. Aloitamme kenties alusta jollain tavalla, tai ihmiskuntaa ei enää koskaan tule olemaan tässä muodossa. Teemme itse elämästä mahdottoman. Tekoäly siis tuhoaa meidät nousemalla meidän herraksemme ja joudumme sen hallintaan. Tämä kaikki on yhdenlaista yksinkertaista teoriaa, mutta saahan sitä ajatella. Raamattu antaa meille outoja vihjeitä, tai sitten ei. Muissakin uskonnoissa on samankaltaisuuksia elämän synnystä ja sen lopusta.
Olisiko ihmisen parhainta elää edelleen jossain keräilytaloudessa, jossa vaihdantaa ei olisi koskaan ollut? Siitähän se kaupallisuus on alkanut.
Epäterve maailmahan tämä on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onneksi olkoon AP, olet alkanut kyseenalaistamaan vallitsevaa narratiivia ja kaipaamaan merkitystä, elämän tarkoitusta ja aitoa yhteyttä elämääsi.
Suosittelen, että alat kokeilemaan erilaisia uusia asioita ja sitä kautta ehkä löydät oman polkusi tai jos oikein onnekas olet löydät jopa johdatuksen elämääsi jonka jälkeen sinun ei enää koskaan tarvitse miettiä elämän tarkoitusta. Kuuntele sydäntäsi ja sisäistä viisauttasi ja anna sen johdattaa itseäsi. Mene hiljaisuuden retriitille, ala meditoimaan, muuta maalle, matkusta kauas tai lähelle, elä hetkessä tai ihan mitä tahansa jotta saat ravisteltua itsesi hereille nykyisestä koomapotilaan roolistasi. Vain sinä voit tietää mikä on sinun oma polkusi, toki voit matkan varrella saada apua muilta ihmisiltä mutta ensisijaisesti sinun kannattaa kuunnella itseäsi.
Minä taas näen, että ap ei ole kyseenalaistanut
Kyseenalaistaminen on hyvä asia, ehkä siitä kumpuavan vihan tunteen voimalla AP saa tarvittavan motivaation tarvittavaan irtiottoon jota AP mielestäni vaikuttaa tarvitsevan, jotta saisi etäisyyttä kaikkeen ja löytäisi itsensä kaikkeen häneen aikojen saatossa työnnetyn tarpeettoman roinan ja ohjelmoinnin seasta.
Vierailija kirjoitti:
Yhteiskuntaa en juuri voi muuttaa, mutta muuten olen pyrkinyt olemaan oman elämäni seppä. Olen pyrkinyt tekemään mieleisiä valintoja niissä puitteissa, joita minulla on ollut. Olen voinut panostaa opiskeluun juuri niin paljon kuin olen halunnut. Olen voinut valita koulutukseni ja ammattini. Olen voinut vaihtaa työpaikkaa.
Olen voinut valita ystäväni, puolisoni, harrastukseni ja matkakohteeni. Terveyteenikin olen voinut vaikuttaa elämäntavoillani.
Mikä aloittajaa estää?
Mikä aloittajaa estää? Mikäköhän, ootko katellut ympärillesi viime aikoina. Sinun mielestä maailma voi olla tällaisenaan normaali, mutta kaikkien mielestä tämä ei ole normaalia ihmiselämää. Mihin tämmöistä maailmaa voi mielestäsi paeta, se on vallannut koko planeetan. Lääkkeeksi ehdotat harrastuksia ja matkustelua. Eli juuri tätä nykyaikaista epänormaalia elämää, josta ap näkee punaista, kuten moni muukin.
Kyllä tässä ollaan kaikki tämän digitavarasyöksykierrepaskahelvetin vankeina, halusimme tai emme. Ei tarvitse ihmetellä miksi kaikilla viiraa päästä, sairastuttaahan tämä epänormaalius väkisinkin, henkisesti sekä fyysisesti. Vaikka miten yrittäisi ummistaa silmät, ajatella muuta ja vetää kännejä. Maailmaa ei pääsee pakoon.
Kunpa "kehitys" olisi osannut pysähtyä ajoissa. Luulen että 2000-1000 vuotta sitten oli vielä pohjolassa sellainen elämäntapa, joka oli ihmiselle luontainen, jossa elämällä oli oikeat kantimet.
Vierailija kirjoitti:
Monella sisäinen elämä puuttuu kokonaan. Kun kysytään mitä haluaa elämältä, alkaa materian luetteleminen (auto, talo jne.) Edistyneemmät latelevat ulkoisia aistiärsykkeitä (matkustelu tms.) tai kenties ihmissuhteet. Mutta nekään eivät ole sisäisiä asioita.
Minä haluan elämältä että se loppuu ja vihdoin kuolen, ja että seuraava elämä olisi vähän helpompi ja siedettävämpi.
Haluan elämältä armoa, että voisin pysyä kasassa ilman että sekoan todella pahasti.
Koskaan minulla ei ole ollut mitään haaveita tai unelmia. Ihmettelen muita ihmisiä, kuinka he jotenkin luonnollisesti osaavat pitää itseään niin arvokkaina, että ansaitsevat hyvää. Minä olen aina kokenut, ettei mikään hyvä ole minulle, vaan muille. En voisi ikinä antaa itselleni lupaa edes ajatella, että minun pitäisi saada muille normaaleja asioita.
Elämä tuntuu olevan sitä, että koneen osasena ruksutellaan talouskasvua, jolla ei ole muuta tavoitetta kuin talouskasvu ja rikkaitten rikastuminen. Samalla tapetaan maapalloa, polarisoidutaan, tuhoudutaan.
Koronan aikaan tahti hidastui. Tuntui jo paremmalta, ehti hengittää. Nyt mennään taas turbovauhdilla kohti tuhoa, viha ja ahneus polttoaineena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Millaisia suunnitelmia sulla on, jotta omavarainen elämä mökillä olisi mahdollista? Vai haaveiletko vain etkä tee mitään toteuttaaksesi haaveesi?
Kylmä ja kuollut kaupunki, kello on neljä ja maanantai
Tuhansia kasvoja ihmisten, synkkien ja kiireisten
Kaikki ne juoksee jonnekin, ja kauhea kiire tietenkin!
Ne ei kai tiedä ittekään mikä on määränpää
Vastaantulijan pysäytän, näen yhden tyhjän elämän
Hän kuulee muttei kuuntele, katsoo muttei mitään näe
Hei juokse autojen alle vaan, ei ne sua huomaa kuitenkaan!
Kun mikään muu ei kiinnosta, oma napa on maailma
Neljän ruuhkaan kadotan, kasvot vastaantulijan
Hetkessä ne unohdan, tuskin nähdään uudestaan!
Mä tiedän tänne kuulu en, joukkoon pystyynkuolleiden!
Mä tiedän yhden määränpään, ei kiirettä minnekään!
Mä tiedän tänne kuulu en, joukkoon pystyynkuolleiden!
Mä löysin uuden määränpään, ei kiirettä minnekään!
Alue: Aihe vapaa