Lue keskustelun säännöt.
Sielun pimeä yö
01.03.2024 |
Useissa henkistä kehitystä käsittelevissä lähteissä puhutaan sielun pimeästä yöstä. Tällä tarkoitetaan yleisesti ajanjaksoa, jolloin ihmisen menneisyyteen liittyvät asiat, tunneprosessit ja destruktiiviset ihmissuhdekuviot tulevat tietoisempaan käsittelyyn. Pimeys tässä yhteydessä tarkoittaa niin sanottujen negatiivisten, raskaiksi koettujen, tunteiden nousemista pintaan. Tällöin olo voi tuntua todella yksinäiseltä.
Ihmiselle tulee tarve nähdä kaikki tapahtunut totuudellisessa valossa. Ei itselleen edullisessa, vaan totuudellisessa. Tämä johtaa siihen, että myös ne tapahtumat elämässämme, joissa olemme kokeneet tekevämme väärin, tulevat samalla tavoin käsittelyyn. Meille tulee tarve hyvittää asioita ja sen teemmekin, jos se vain on mahdollista ja järkevää.
Joskus sielun pimeä yö voi kestää pitkiäkin ajanjaksoja. Joskus näitä elämänkokemusten ja omien varjopuolien käsittelyn periodeja tulee useammassa jaksossa, ennen kuin alkaa vähitellen helpottamaan.
Ihmisen sydän aukeaa, se on sielun puhdistumisprosessi. Ego kuolee pois ja tilalle tulee se mitä sinä aina ennen olit. Sinä kasvat siksi ihmiseksi mikskä sinut on tarkoitettu.
Ihminen alkaa ikäänkuin puhdistamaan itseään kaikesta siitä mitä hänelle on opetettu.
Ihminen alkaa myös näkemään yhteiskunnallisten rakenteiden läpi automaattisesti, koska ihminen alkaa näkemään totuuden asioissa.
Mun oma sielun pimeä yö kesti pari vuotta, se tuli todella kovaa, mä sain kaiken hoidettavaksi kerralla, mikä oli todella rankka kokemus.
Tämä on se "helvetti" mistä ihmiset puhuu, se on oikeasti tämä prosessi. Se ei ole mikään paikka jossain maanalla.
Kommentit (57)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja näitä voi tulla siis monta kertaa elämässä, moni luulee myös "ikäkriisin" olevan joku vaihe missä ihminen haluaa uuden auton, se on aika usein tämä justiinsa.
Mulle tuli n 10 vuotta sitten. Oli tosi piinaava ja kesti noin puoli vuotta. Huoh toivottavasti ei toista tule enään kun kaivettiin kaikki sanomiset ja teot menneisyydestä.
Sielun pimeästä yöstä puhutaan useimmiten kuin se olisi jokin nopeasti ohimenevä tilapäinen ajanjakso, jonka jälkeen tuhkasta nousee uusi ihminen säteilevänä kuin feeniks-lintu.
Näin valoisa tilanne harvoin on vaan usemmiten tästä pimeästä yöstä tulee pysyvä olotila, jopa elinikäinen.
Silmäsi avaantuvat näkemään minkä paskan keskellä ja syvässä toivottomuudessa me ihmiskuntana elämme, tuhoontuomitut perkeleet, evoluution harha-askel.
Kuinka voit olla valoa, jos ympärilläsi on pelkkää pimeyttä? Kuinka sinä voit nauttia elämästäsi toisten kärsiessä?
Kaikki on silkkaa paskaa, tämä on jokaisen rehellisen ihmisen myönnettävä.
Muu on valhetta ja itsepetosta.
Sielun pimeä yö on mystisen kehityksen hengen passiivisen puhdistumisen vaihe, kuten 1500-luvun espanjalainen mystikko ja runoilija Pyhä Johannes Ristin kuvaili tutkielmassaan Dark Night, kommentissa hänen samannimiseen runoonsa.
Kaikille Ristin Johannes lukusuositukseksi joita aihe kiinnostaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ja tämä on myös syy sille miksi mä aina sanon että "tuskaan on sukellettava" , koska se parantuminen tulee sieltä.
Kaikella ystävyydellä sanottuna, tuo kirjoituksesi on silkkaa tekofilosofista paskaa.
Tuska on tuskaa ja paska on paskaa eikä muuksi muutu vaikka siihen sukellat. Älä petä itseäsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yöllä on monesti pimeetä paitsi juhannuksena.
Vierailija kirjoitti:
Mulle tuli n 10 vuotta sitten. Oli tosi piinaava ja kesti noin puoli vuotta. Huoh toivottavasti ei toista tule enään kun kaivettiin kaikki sanomiset ja teot menneisyydestä.
Etkö kuullut jo mitä sanoin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mulle tuli n 10 vuotta sitten. Oli tosi piinaava ja kesti noin puoli vuotta. Huoh toivottavasti ei toista tule enään kun kaivettiin kaikki sanomiset ja teot menneisyydestä.
Luuletko ihan oikeasti, että "menen" tämmöiseen?
Äiti Teresa (!) päiväkirjoissaan kuvaa loputonta sielun pimeää yötä kohdallaan. Minusta se oli jotenkin valaisevaa. Vai oliko hän sittenkin vain syvästi masentunut?
https://www.areiopagi.fi/2023/03/uskonnollinen-kokemus-voi-olla-mielenh…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älkää uskoko valhetta vaan avatkaa silmänne ja ymmärtäkää lohduton totuus.
Hyvällä ei ole valtaa vaan se on voimaton pahuuden voimien edessä, täysin altavastaaja pahuudelle.
Loputon pimeä yö on todellista totuutta, usko jostain paremmasta on ainoastaan valhetta.
Kaikki hyvä, kaunis ja oikea murskataan säälimättä ylivoimaisen pahan toimesta. Paha on voittaja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja tämä on myös syy sille miksi mä aina sanon että "tuskaan on sukellettava" , koska se parantuminen tulee sieltä.
Kaikella ystävyydellä sanottuna, tuo kirjoituksesi on silkkaa tekofilosofista paskaa.
Tuska on tuskaa ja paska on paskaa eikä muuksi muutu vaikka siihen sukellat. Älä petä itseäsi.
Ihmisillä on järjetön usko kärsimyksen jalostavaan vaikutukseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hanoi rocks "In my darkest moment"
Ap, helvetti on ikuista eroa Jumalasta.
Jumala ei täällä ketään kiusaa, mutta ihminen täällä satuttaa toista ihmistä.
Jotkut perustelevat tekojaan opettamisella, toiset sielun pimeällä yöllä, jotkut jopa luulevat tekevänsä Jumalan tahtoa todeksi.
Ihmiset käyttäytyvät julmasti monista eri syistä, mutta niistä yksikään ei kestä Totuuden edessä.
Ainoa Toivo on Jumalan armo.
On kirjoitettu, että Jumalan pelko on viisauden alku ja pahasta eroaminen on ymmärrystä.
Meille on annettu Sana, ettemme eksyisi.
Olen samaa mieltä. Kaikki on sisällä, ne tarinat mitä meille kerrotaan on vaan vertauskuvia meidän sisällä tapahtuvista asioista.
Se kuulostaa kliseeltä, " kaikki on sisällä " mutta niin se valitettavasti on. Jokainen kuka on oikeasti kokenut henkisen heräämisen tajuaa tämän. Se "herääminen" ei ole sitä että ihminen alkaa palvomaan jotain jeesusta ja tuomitsemaan kaikkia helvettiin ja lukemaan raamattua aamuin illoin ja sieltä siteeraa kaiken.
Se on yksinkertaisesti sitä että ihminen tajuaa itse olevansa avain kaikkeen. Kaikki on sisällä.
Tämä on helvetin esikartano. Täytyy toivoa ettei jouduta oikeaan helvettiin.
Ja tämä on myös syy sille miksi mä aina sanon että "tuskaan on sukellettava" , koska se parantuminen tulee sieltä.