Inhottaa nykyajan ulkonäkökeskeisyys

Olen koko ikäni yrittänyt päästä siihen muottiin joka täyttää kauneuskriteerit ja luulin että ikää tullessa enemmän pääsisin eroon niistä epävarmuuksista. Jos näen itseäni kauniimman ja charmikkaamman naisen tunnen kateuden pistoksen. En jaksa loputtomasti olla kilpailuasemassa muiden kaunottaren kanssa. Treenaan päivittäin vähintään puoli tuntia ylläpitääkseni hyvää kroppaa. 

Nuorena sairastin syömishäiriötä joka laukesi painooni liittyvän kommentin takia. Suurin osa päivästä menee ulkonäköni murehtimiseen, toisaalta tämä ahdistaa minua ja tulee jopa syyllinen olo turhamaisuudestani johtuen. Monet naiset ovat viimeistään keski-ikäisinä korjanneet jotain itsessään plastiikkakirurgian turvin, en tiedä meinaanko itse mennä. 

Olen laittautuneena ihan kauniin näköinen mutta vihaan vanhuuden mukana tuomat muutokset itsessäni. En halua näyttää vanhemmalta mitä tunnen sisimmässäni, olen raikas, nuorekas, elinvoimainen ja energinen ihminen. Teen paljon työtä näyttääkseen hyvältä. Usein vain tuntuu että teen sen yhteiskunnan ja muiden eikä itseni vuoksi (mikä on vaikea myöntää) N37