Elämässä ei ole iloa
Se hetki, kun tunnen jonkinlaista tyytyväisyyttä ja iloa, onnesta en sano mitään, on pe-ilta, kun menen saunaan ja työviikko ohi. Muuten elämä on pelkkää päivästä toiseen selviämistä, töissä raatamista, aamulla aikaisin nousemista, kotitöitä ymv. Mitään ns arjesta kohottavia asioita tai tapahtumia ei ole, ei ikinä. Ihan on veto veks, kiinnostus loppu ihan kaikkea kohtaan, samaan aikaan tunnen ja kärsin siitä, että elämä vain lipuu ikäänkuin ohitse. Huomenna olisi kehityskeskustelu töissä enkä tiedä miten sen klaaraan, en todellakaan halua pomolle kertoa sitä kuinka paskaa minulla on ja kuinka paska oloni on, mutta miten sen onnistun peittämään, ei hajuakaan.
En jaksa.
Kommentit (25)
Jos kertoisit, jotain saattaisi muuttua.
Ehkä joka tapauksessa kannattaisi muuttaa jotakin, jos noin kurjaa on. Ihmisellä on aina vaihtoehtoja, ne pitää vain keksiä.
Kokeile piriä! Sllä lähtee masikset! Kysy vaikka samariinilta.
Nykyään neuvotaan, että itseä pitäisi hoivata kuin hyvää ystävää. Itseään voi hemmotella, palkita, lohduttaa.
sellaista se on. Et ole yksin tuossa tilanteessa. Rahat menee yksinasuvana suht. hyvätuloisena ruokaan ja seiniin. En asu missään palatsissa. Tässä sitä ravataan työpaikan ja kodin välillä. Viikonloputkin menevät pyykinpesuun.
Niin, yleisesti ottaen sitä kutsutaan elämäksi.
Sama fiilis.
Ois niin kiva pystyä matkustelemaan enemmän, mutta tämä oravanpyörä ei sitä mahdollista. Matkoilla tunnen "eläväni" ja rahaa kuitenkin on välillä toteuttaa noita reissuja.
Ainaista kotityötä, stressiä, terveyskin reistailee. Juuri tuollaista selviämistä päivästä toiseen.. ikää mittarissa noin nelkyt ja tässäpä ne parhaat vuodet meneekin.
oletko masentunut?
onko sull anemia tai vajis=?
Ilmeisesti kuitenkin saat joka päivä syödäksesi, sinulla on lämmin asunto ja vuode johon painaa maate? Eivätkö nämä asiat tuota lainkaan iloa? Elämääsi ei tekstin perusteella varjosta väkivalta, ei sairaus tai murhe läheisistä. Tämäkin on jo paljon.
Syö hyvin, keskity unihygieniaan, liiku riittävästi ja ala etsiä uutta työpaikkaa.
Kai tässä vähemmästäkin masentuu, kun elämä kuvailemani kaltaista, ei siinä pidemmän päälle "katto pään päällä ja seinät ympärillä" auta/riitä, siitä on turha jeesustella. Olisi niin kiva suunnitella erilaisia asioita ja sitten odottaa ja tehdä niitä, mutta ei tuota miestä kiinnosta tehdä kanssani mitään eikä ole kavereitakaan joiden kanssa mitään tehdä.
Ap
Mikä on syynä ettet järjestä kivaa itsellesi. Itse nautin ihan arjesta. Työ on pakollista, mutta kotiin pääseminen on aina huippu juttu. Viihdyn kotona ja tykkään esim siivota, neuloa, katsoa netflixia.
Tänään kävin elokuvissa. Huomenna näen ystävän pitkästä aikaa ja käydään lounaalla. Elämää rikastuttaa työ, opiskelu, lapset, miesystävä.
Alan vaihto? Vai eri työpaikka. Entä yrittäjyys. Loma? Kaikki alat eivät sovi kaikille. Osassa voi olla vielä vanhanaikaisia kuormittavia käytäntöjä ja byrokratioita. Laki kai vaatii myös tai mistä yritys saa rahoituksensa. Ehkä olisi hyvä keksiä elämälle sitä tehtävää tai olotilaa, missä ei kuormittuisi ja ilo voisi palata. Ihminen ei kestä pelkkää ankeutta kovin pitkään, ellei ole askeetti tai kehittänyt outoja selviytymismekanismeja. Tai taukoja, pieniä palkkioita.
Vierailija kirjoitti:
Kai tässä vähemmästäkin masentuu, kun elämä kuvailemani kaltaista, ei siinä pidemmän päälle "katto pään päällä ja seinät ympärillä" auta/riitä, siitä on turha jeesustella. Olisi niin kiva suunnitella erilaisia asioita ja sitten odottaa ja tehdä niitä, mutta ei tuota miestä kiinnosta tehdä kanssani mitään eikä ole kavereitakaan joiden kanssa mitään tehdä.
Ap
Asioita voi tehdä yksinkin. Käydä vaikka minilomalla viikonloppuna lähikaupungissa, yöpyä hotellissa, syödä hyvin ja käydä museossa/keikalla/ostoksilla tai missä nyt viihtyykin.
Pidätkö työstäsi, olisiko työpaikan vaihtaminen yksi keino saada elämään iloa ja jaksamista sinne vapaa-ajallekin?
Vierailija kirjoitti:
Mikä on syynä ettet järjestä kivaa itsellesi. Itse nautin ihan arjesta. Työ on pakollista, mutta kotiin pääseminen on aina huippu juttu. Viihdyn kotona ja tykkään esim siivota, neuloa, katsoa netflixia.
Tänään kävin elokuvissa. Huomenna näen ystävän pitkästä aikaa ja käydään lounaalla. Elämää rikastuttaa työ, opiskelu, lapset, miesystävä.
Oletko tahallaan vai ihan vahingossa m*lkku? Lue ap:n tekstit hitaasti ja huolella ja sen jälkeen oma kommenttisi, särähtääkö sen jälkeen yhtään tippaa se mitä vastasit?
Kunnon jauhobileet pystyyn. Tulee iloa ja valoa, unohtuiko ex pääministerin opit ?
Vierailija kirjoitti:
Mikä on syynä ettet järjestä kivaa itsellesi. Itse nautin ihan arjesta. Työ on pakollista, mutta kotiin pääseminen on aina huippu juttu. Viihdyn kotona ja tykkään esim siivota, neuloa, katsoa netflixia.
Tänään kävin elokuvissa. Huomenna näen ystävän pitkästä aikaa ja käydään lounaalla. Elämää rikastuttaa työ, opiskelu, lapset, miesystävä.
Viihtyisitkö sinä siellä kotona, jos se olisi sitä kotona oloa "koko ajan" paitsi silloin, kun raadat töissäsi? Entäpä jos sinulle ei olisi sitä miesystävää eikä sitä ystävää jonka kanssa mennä ulos, edes harvoin? Niinpä.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä on syynä ettet järjestä kivaa itsellesi. Itse nautin ihan arjesta. Työ on pakollista, mutta kotiin pääseminen on aina huippu juttu. Viihdyn kotona ja tykkään esim siivota, neuloa, katsoa netflixia.
Tänään kävin elokuvissa. Huomenna näen ystävän pitkästä aikaa ja käydään lounaalla. Elämää rikastuttaa työ, opiskelu, lapset, miesystävä.
Oletko tahallaan vai ihan vahingossa m*lkku? Lue ap:n tekstit hitaasti ja huolella ja sen jälkeen oma kommenttisi, särähtääkö sen jälkeen yhtään tippaa se mitä vastasit?
Itsellä lähinnä se, ettei hänellä ilmeisesti (?) ole ystäviä eikä muita merkittäviä ihmissuhteita. Muuten kuulostaa normielämältä.
- eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä on syynä ettet järjestä kivaa itsellesi. Itse nautin ihan arjesta. Työ on pakollista, mutta kotiin pääseminen on aina huippu juttu. Viihdyn kotona ja tykkään esim siivota, neuloa, katsoa netflixia.
Tänään kävin elokuvissa. Huomenna näen ystävän pitkästä aikaa ja käydään lounaalla. Elämää rikastuttaa työ, opiskelu, lapset, miesystävä.
Viihtyisitkö sinä siellä kotona, jos se olisi sitä kotona oloa "koko ajan" paitsi silloin, kun raadat töissäsi? Entäpä jos sinulle ei olisi sitä miesystävää eikä sitä ystävää jonka kanssa mennä ulos, edes harvoin? Niinpä.
Ap
Olen eri mutta nautin kotona olemisesta. Teen työtkin täysin kotona ja poistun vain ruokakauppaan mennäkseni.
Tätähän sä halusit, vai?