Säästötavoitteista
Onko teillä sellaisia? Siis tiettyjä asioita, tai tasoa jota varten säästätte?
Olen kuukausisäästänyt jonkin aikaa, ja vasta nyt aloin miettiä mitä varten haluaisin säästää vielä lisää. Ja siis haluan kyllä säästää enemmän, pääasiallinen säästämisen syy lienee aina ollut taloudellinen turva, mutta en oikeastaan tiedä mikä olisi itselleni hyväksi koettu varallisuuden arvo johon olla tyytyväinen. Tämänhetkisestä tilanteestani voin sanoa että säästöni on suurinpiirtein jäljellä olevan asuntolainani verran, ja koska asunto on ostettu asumista varten, nettovarallisuuden voi juuri nyt katsoa olevan lähellä nollaa. Säästöt ovat sijoituksissa joita en halua myydä - heille jotka ehdottavat lainan maksamista korkomenojen minimoimiseksi.
Mikä saa teidät muut säästämään? Onko teille tietty arvo, johon päästyänne aiotte vain käyttää säästettyä varallisuutta, vai jatkatteko säästämistä niin sanotusti hautaan asti?
Kommentit (12)
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmeessä kukaan säästäisi hautaan asti? Et sinä niitä omaisuuksia mukaasi saa.
Nauti nyt, huomenna voi olla liian myöhäistä.
No niin kai, sitä minäkin tässä rupesin miettimään, että mihin säästän ja missä välissä säästöjä alkaa kuluttaa. Olisi kiva kuulla jos joku on jo tehnyt noita pohdintoja entuudestaan.
(Ja siis, eläkeläisiä tuntevana sanon että monet kyllä säästävät hautaan asti.)
Minä säästän että voin jäädä eläkkeelle aiemmin tai että voin jäädä vaikka vuodeksi "omalle lomalle".
Vierailija kirjoitti:
Minä säästän että voin jäädä eläkkeelle aiemmin tai että voin jäädä vaikka vuodeksi "omalle lomalle".
Oikein hyvä tavoite! Ja voisin kopioida, ehkäpä yhdistämällä vuoden 'loman' ja varhennetun eläkkeen.
Valmistuin 90-luvun lamassa työttömäksi. Elämä oli köyhää ja näköalatonta kaupungin vuokra-asunnossa. Kun sitten pääsin töihin, maksoin ensin opintolainani vuodessa pois ja säästin sen jälkeen asp:n, että sain ostettua oman asunnon.
Tuo 90-luvun muisto teki minusta nuukan ja säästäväisen. Eli säästän siis pahan päivän varalle, kun ei lapsiakaan ole. Nyt on omaisuutta jo niin paljon, ettei rahat ikinä normaalilla elämällä lopu. Eläkekarttumakin on yli 2000€. Silti voin tarvita vanhana kalliita hoivapalveluita.
Vierailija kirjoitti:
Valmistuin 90-luvun lamassa työttömäksi. Elämä oli köyhää ja näköalatonta kaupungin vuokra-asunnossa. Kun sitten pääsin töihin, maksoin ensin opintolainani vuodessa pois ja säästin sen jälkeen asp:n, että sain ostettua oman asunnon.
Tuo 90-luvun muisto teki minusta nuukan ja säästäväisen. Eli säästän siis pahan päivän varalle, kun ei lapsiakaan ole. Nyt on omaisuutta jo niin paljon, ettei rahat ikinä normaalilla elämällä lopu. Eläkekarttumakin on yli 2000€. Silti voin tarvita vanhana kalliita hoivapalveluita.
Säästötilanteesi vaikuttaa samanlaiselta kuin tällä hetkellä omani, "säästän pahan päivän varalle". Toki sillä erotuksella että minulla ei rahat todellakaan riittäisi loppuelämäksi jos nyt jättäytyisin työttömäksi.
Oletko ajatellut että alkaisit käyttää enemmän säästöjä, vai oletko tietoisesti valinnut että ainakin saat vanhuudessasi hoitoa vaikka sote-uudistus ajaisi koko julkisen terveydenhuollon historiaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valmistuin 90-luvun lamassa työttömäksi. Elämä oli köyhää ja näköalatonta kaupungin vuokra-asunnossa. Kun sitten pääsin töihin, maksoin ensin opintolainani vuodessa pois ja säästin sen jälkeen asp:n, että sain ostettua oman asunnon.
Tuo 90-luvun muisto teki minusta nuukan ja säästäväisen. Eli säästän siis pahan päivän varalle, kun ei lapsiakaan ole. Nyt on omaisuutta jo niin paljon, ettei rahat ikinä normaalilla elämällä lopu. Eläkekarttumakin on yli 2000€. Silti voin tarvita vanhana kalliita hoivapalveluita.
Säästötilanteesi vaikuttaa samanlaiselta kuin tällä hetkellä omani, "säästän pahan päivän varalle". Toki sillä erotuksella että minulla ei rahat todellakaan riittäisi loppuelämäksi jos nyt jättäytyisin työttömäksi.
Oletko ajatellut että alkaisit käyttää enemmän säästöjä, vai oletko tietoisesti valinnut että ainakin saat
En minä terveydenhuollon romahdukseen usko, mutta aina voi tarvita jotain ekstraa tai päästä vaikka leikkaukseen nopeammmin. Isällä aikoinaan oli polvessa kuluma. Leikkausjonossa se istui kotonaan sohvalla niin kauan, että kunto heikkeni, joutui hoivakotiin kuoli sinne. Minä voin sitten tarvittaessa leikkauttaa polven omalla kustannuksella.
Esimerkiksi nyt työnantaja lomautti minut kuukaudeksi. Lähdin koko ajaksi etelään, kun edellisen kerran työttömänä keräsin tyhjä tölkkejä ja pulloja.
Minä säästän sitä varten että ei tarvitse romuna kitkuttaa töissä vaan voin jäädä omatekoiselle eläkkeelle ajoissa. Neljä vapaata vuotta jo säästössä.
Vierailija kirjoitti:
Minä säästän sitä varten että ei tarvitse romuna kitkuttaa töissä vaan voin jäädä omatekoiselle eläkkeelle ajoissa. Neljä vapaata vuotta jo säästössä.
Huippua! On kyllä hieman harmittanut kun olen tässä lukenut uutisista sairaanhoitajista (joo, anteeksi vain jo etukäteen kaikille pienipalkkaisille sairaanhoitajille) jotka saavat eläkettä 5000 e / kk kun ovat vain jaksaneet tehdä töitä 68-vuotiaiksi asti. Sehän on omalle ikäpolvelleni ihan odotus, ei siitä mitään ekstraa saa. Pitää säästää monta kymmentä tonnia jos haluaa päästä eläkkeelle 63-vuoriaana suurinpiirtein samalla elintasolla kuin nykyiset eläkeläiset.
Anteeksi avautumisesta.
Vain typerys käyttää säästettyä omaisuutta turhuuksiin.
Omaisuus säilytetään ja omaisuuden tuotoilla huvitellaan. Eli en säästä vaan sijoitan tuottavasti. Näin toimien olen saanut minimissään ylimääräisen touhutonnin kuukaudessa käyttööni palkan lisäks. Tosin en saa tuotakaan tonnia menemään kuukausittain vaan osa siitäkin menee takaisin tuottamaan tuloja seuraavina kuukausina.
Vierailija kirjoitti:
Minä säästän sitä varten että ei tarvitse romuna kitkuttaa töissä vaan voin jäädä omatekoiselle eläkkeelle ajoissa. Neljä vapaata vuotta jo säästössä.
Minulla on ikuisiksi ajoiksi vapaata jos niin haluan. Voisin siis elää pääomatuloillani ja pääomiin itsessään ei tarvitsisi koskea. Silti teen töitä ainakin muutaman vuoden vielä.
No, kiva kuulla että muitakin on jotka säästää vain säästämisen ilosta. Ehkä en itsekään tarvitse tälle sen kummempaa tarkoitusta.
Miksi ihmeessä kukaan säästäisi hautaan asti? Et sinä niitä omaisuuksia mukaasi saa.
Nauti nyt, huomenna voi olla liian myöhäistä.