Suomen talouden käy kuten Argentiinan
Kuvio on aivan sama mitä tapahtui Argentiinassa 80 - luvun alussa ja maa on edelleen lamassa.
näin kävi Argentiinassa
Presidentti Carlos Menem yritti leikata hyperinflaatiota liberaalilla talouspolitiikalla. Vuonna 1992 käyttöön otettu, australin korvannut Argentiinan peso sidottiin kiinteällä kurssilla Yhdysvaltain dollariin, valtionyrityksiä yksityistettiin sekä kaupan ja liiketoiminnan rajoituksia purettiin. Argentiina oli perustamassa Mercosur-tulliliittoa. Talouskasvu oli aluksi nopeaa. Side Yhdysvaltain dollariin osoittautui lopulta vääräksi päätökseksi, ja dollarin vahvistuminen tuhosi Argentiinan vientikaupan. Menem palautti diplomaattiset suhteet Britanniaan 1990 ja armahti sotilasjuntan edustajat. Hänet valittiin uudelle kaudelle 1995. Jo syyskuussa 1996 talousvaikeudet johtivat yleislakkoon. Valtiovarainministeri Domingo Cavallo erosi kyllästyneenä valtion korruptioon ja laittomuuksiin. Vasemmistolaisen Alianza-puolueen ehdokas Fernando de la Rúa valittiin presidentiksi 1999 ja hän toimi Argentiinan presidenttinä 10. joulukuuta 1999 21. joulukuuta 2001. Hän peri 114 miljardin dollarin valtionvelan.[19] Suurin osa veloista oli aikaisempien diktaattorien, yksityisten pankkien ja yritysten yksityistä lainaa, jonka Argentiinan valtio oli moraalittoman velan teorian mukaisesti ottanut maksettavakseen.
Vuoden 1998 Aasian talouskriisi johti valuuttapakoon ja nelivuotiseen taantumaan, joka päättyi talouspaniikkiin marraskuussa 2001. Vuoden 2000 suu- ja sorkkatautiepidemia oli tuhonnut Argentiinan maataloustuotteiden viennin.
ja sitten se se suomi.
yritti leikata hyperinflaatiota liberaalilla talouspolitiikalla. Vuonna 1999 , suomen markka sidottiin Euroon, valtionyrityksiä yksityistettiin sekä kaupan ja liiketoiminnan rajoituksia purettiin.Suomi oli perustamassa tulliliittoa. Talouskasvu oli aluksi nopeaa. Side Euroon osoittautui lopulta vääräksi päätökseksi, ja EU tuhosi Suomen vientikaupan . Helmikuussa 2023 talousvaikeudet johtivat yleislakkoon. Valtiovarainministerierosi kyllästyneenä valtion korruptioon ja laittomuuksiin. Vasemmistolaisen haavisto valittiin presidentiksi 2024 Hän peri 80 miljardin euron valtionvelan.[19] Suurin osa veloista oli aikaisempien vasemmistohallitusten oottamaa muiden euromaiden ja EUn tulonsiirtoja euroopN pankkien ja valtioiden yksityistä lainaa, jonka Suomen valtio oli moraalittoman velan teorian mukaisesti ottanut maksettavakseen.