Kotosynnytys
Sitä nykyisin ihaillaan ja se on joku äitiyden kruunu. Äitini synnytti 8 lasta anoppinsa avustamana syrjäkylän syrjäkylällä. Kyllä hän muisti aina kertoa miten hyvä oli päästä kaksi viimeistä synnyttämään puhtaaseen sairaalan vessan ja kylpyammeen sisältävälle osastolle. Ja sai toipuakin, siihe aikaan viikon, sairaalassa. Kotona oli ruvettava töille.
Ensimmäiseni synnytin synnytyssalissa, verhoilla oli synnyttäjät erotettu. Koska synnytykseni sujui ammattilaisten toimesta hyvin ei niistä ole jäänyt kummempia muistoja.
Nykyisin kai siitäkin yritetään tehdä joku tapahtuma. Erilaisin vaatimuksin ja rekvisiitalla. Kuitenkin siitä vasta alkaa 20 vuotta.
Kommentit (3)
Äiti -ja lapsikuolleisuus lienee ollut suurta vanhoina aikoina kun kotona synnytettiin.
Toivottavasti kaikki he, jotka periaatteesta eivät käy julkisissa neuvoloissa raskausaikana edes yksityisellä puolella seuraavat raskauden sujumista ja yleistilaansa. Ja vauvan siellä masussa.
Joo, ei olisi mua eikä esikoista jos olisin päättänyt kotona synnyttää. Kesken avautumisvaiheen vauvan sydän pysähtyi ja 4 minuuttia oli aikaa pelastaa vauva. Mä olisin todnäk mennyt seuraavan 20min kuluessa perässä. Mutta kun oltiin 2min päässä leikkaussalista ja anestesialääkäristä, mä oon synnyttänyt tuon jälkeen vielä kaksi tervettä lasta ilman mitään komplikaatioita ja se esikoinen on 22v korkeakouluopiskelija.
Jos mä olisin synnyttänyt kotona, mä olisin kuollut ja todennäköisesti myös lapsi. Näin sanoi synnytyslääkäri ja totesi, että oli hyvä, kun olin jo synnytysosastolla pre-eklampsian takia sisällä. Istukka oli rapistunut ja se irtosi lähellä laskettua aikaa. Verenvuoto oli todella voimakas. Mut vietiin vauhdilla leikkuriin, lapsi sektiolla ulos. Mua jouduttiin elvyttämään. Onneksi saivat mut elävien kirjoille.