Mitä maamme päättäjät tekevät yhä pahenemalle yksinäisyydelle?

Kyllä ne jotenkin yrittää sitä tilannetta huonontaa. Nykyiset päättäjät.

Mitä joku ulkopuolinen voi tehdä toisen yksinäisyydelle? Kysyn vaan, koska ei se tee minusta yhtään sosiaalisempaa vaikka Orpo päättäisi kaikessa viisaudessaan että tästä lähtien jokainen suomalainen juttelee ainakin viiden eri ihmisen kanssa päivittäin.

Eipä niitä oikeasti kiinnosta yhtään kenenkään hyvinvointi siellä hallituksessa. Muutakuin omansa ja muiden rikkaiden. 

Tuomme vahvempia alkoholeja kauppoihin ja alennamme niiden veroa T: Petteri

Yksin on kivaa. Ei tarvii kunnella masentuneiden ihmisten juttuja ja murheita. Ei tarvii riidellä kenenkään kanssa vaan aina on oma rauha ja voi päättää kaikesta itse.

T: kiltti ja kunnollinen mies

Kyllä kuuluisi päiväkotiyhteiskunnassamme päättäjien huolehtia yksinäisyydestämme.

Aikas moni asia on Helsingissä. Messutapahtumat, niitä ei jakseta pistää enää pystyyn muille paikkakunnille, mikä on ymmärrettävää. Mutta monilla paikkakunnilla ei sitten olekaan kohtaamismessuja. Todella pieniä messuja ei edes osa tietä, koska ei ole mainosta missään selvästi etukäteen.

Ei mitään tietenkään. Lakkaa olemasta tuollainen aikuisvauva ja etsi itsellesi ystäviä. Äläkä oleta päättäjien tekevän sitä puolestasi.

Vierailija kirjoitti:

Mitä joku ulkopuolinen voi tehdä toisen yksinäisyydelle? Kysyn vaan, koska ei se tee minusta yhtään sosiaalisempaa vaikka Orpo päättäisi kaikessa viisaudessaan että tästä lähtien jokainen suomalainen juttelee ainakin viiden eri ihmisen kanssa päivittäin.

Tervehtiä (rappukäytävässä naapuria, työpaikalla työkaveria tms mitä näitä nyt on, suomalaisille usein aika vaikeita juttuja), jutella, kutsua mukaan juttuihin. Esim niitä sinkkuja lapsettomia taka-alalle jääneitä kavereita. Tai jotain sukulaista. Olla yhteydessä muutenkin kuin tykkäämällä somessa. Tai juttelet siellä työväenopiston kurssilla jonkun kanssa, etkä eristäydy koska oma kaveripiirisi on pysynyt samana teini-iästä lähtien. Yksinäisille se mukaan pääseminen on tärkeää. Yksinäisyys synnyttää lisää yksinäisyyttä, kun ei ole enää edes mahdollisuuksia tavata ketään. Sosiaaliset taidot ovat jääneet kehittymättä tai rapistuneet kun niitä ei pääse harjoittelemaan. Vaikka just susta ei tulisi jonkun yksinäisen sydänystävää, kutsumalla mukaan vaikka juhliin jonkun hiljaisen tuttusi voi hän löytää vaikka jonkun muun sieltä bileistä. Saa ainakin itsetunnon kohotuksen. Yksinäisyys syö itsetuntoa, sitä alkaa miettiä että itsessä on jotain vikaa kun kukaan ei halua olla minun kanssani. 

Ne yksinäiset laitetaan aidatulle parakkialueelle, loppuu se yksinäisyys.

Vierailija kirjoitti:

Aikas moni asia on Helsingissä. Messutapahtumat, niitä ei jakseta pistää enää pystyyn muille paikkakunnille, mikä on ymmärrettävää. Mutta monilla paikkakunnilla ei sitten olekaan kohtaamismessuja. Todella pieniä messuja ei edes osa tietä, koska ei ole mainosta missään selvästi etukäteen.

Olen käynyt monilla messuilla enkä ole koskaan päässyt niillä puheisiin muiden kuin myyjien kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Mitä joku ulkopuolinen voi tehdä toisen yksinäisyydelle? Kysyn vaan, koska ei se tee minusta yhtään sosiaalisempaa vaikka Orpo päättäisi kaikessa viisaudessaan että tästä lähtien jokainen suomalainen juttelee ainakin viiden eri ihmisen kanssa päivittäin.

Sanoit oikean sanan: ulkopuolinen. Mitä sinä voit tehdä, ettet lisää ulkopuolisuuden kokemuksia? Ulkopuolisuus lisää monia terveysongelmia ja on merkittävä tekijä esim nuorten työkyvyttömyyseläkkeille jäämisessä. Ongelmalle todella pitää pyrkiä tekemään jotain. 

Mutta, jos sille linjalle lähdetään että jokainen hoitaa omat ongelmansa, niin hoitakoon jokainen vaikka oman synnytyksensä. Mihin me synnytyssairaaloita tarvitaan, mitä joku ulkpuolinen voi tehdä jonkun supistuksille? Miksi pitäisikään? Itsepä raskaaksi tuli. Hoitakaa itse kakarannekin ja vanhuksenne. Teidän ongelma, mitä joku ulkopuolinen voi muka tehdä. 

Miten sitä voisi muka joku hallitus esittää, laatia lain, että jokaisen introvertinkin pitäisi ryhtyä ystäväksi jollekin yksinäiselle.

Ei ystävyys synny käskemällä. Ja hyvätkin ystävät pariutuvat ja saava lapsia, ja sen jälkeen moni ystävyys jää vähemmälle.

Eniten yksinäisyyttä kokevat varmaan leskeksi jääneet vanhukset, mutta monet heistä eivät ole kovin helppoja ystäviä. Voidaan alkaa vaatia jatkuvaa huomiota, ja siihen eivät kaikki ole valmiita. On jo hyvin tarkat omat rutiinit ja kiinnostuksen kohteet.

Osittainhan tämä on hyvinvoivan yhteiskunnan ongelma, kun on varaa antaa jokaiselle oma asunto, niin yksinhän siellä eletään. Ennen meillä ja monissa köyhissä maissa nykyäänkin koko laaja perhe voi elää samassa huushollissa, silloin  voi jopa kaivata välillä yksinäisyyttä.

Monesti olen joillain kursseilla tms tavannut hauskoja ihmisiä, mutta ei  heistä kukaan ole jäänyt sen jälkeen ystäväksi, samaten kun pariskunnalla on  ystäväpariskunta, mutta kun tulee ero tai kuolema, niin ystävyys jää satunnaisten soittojen varaan.

Yhteiskunta voisi tietysti järjestää vaikka jotain konsertteja ym, johon olisi vapaa pääsy, niin siellä hetken voisi viettää porukassa, niinkuin nuo hurstinkin ruokatilaisuudet, joissa moni käy yksinäisyyttään, vaikkei sitä ruokaa tarvitsikaan.

SPR:llähän oli aikoinaan joku ystävä palvelu, mutta sekin oli tavallaan "ammattiystävyyttä".

Eivät päättäjät mitään voi tehdä ihmisten luonteelle ja käytökselle. Tällaisen vaatiminen on kermaperseyden uusi maailmanennätys.

Tuohan on ihan normaalia kohteliasta käytöstä, ainahan ainakin meillä jutellaan naapurien kanssa kohdattessa, mutta ei se mitään ystävyyttä ole, hyvää käytöstä vain.

Tuo asia ei oikein kuulu maamme päättäjille.

"Tervehtiä (rappukäytävässä naapuria, työpaikalla työkaveria tms mitä näitä nyt on, suomalaisille usein aika vaikeita juttuja), jutella, kutsua mukaan juttuihin. Esim niitä sinkkuja lapsettomia taka-alalle jääneitä kavereita. Tai jotain sukulaista. Olla yhteydessä muutenkin kuin tykkäämällä somessa. Tai juttelet siellä työväenopiston kurssilla jonkun kanssa, etkä eristäydy koska oma kaveripiirisi on pysynyt samana teini-iästä lähtien. Yksinäisille se mukaan pääseminen on tärkeää. Yksinäisyys synnyttää lisää yksinäisyyttä, kun ei ole enää edes mahdollisuuksia tavata ketään. Sosiaaliset taidot ovat jääneet kehittymättä tai rapistuneet kun niitä ei pääse harjoittelemaan. Vaikka just susta ei tulisi jonkun yksinäisen sydänystävää, kutsumalla mukaan vaikka juhliin jonkun hiljaisen tuttusi voi hän löytää vaikka jonkun muun sieltä bileistä. Saa ainakin itsetunnon kohotuksen. Yksinäisyys syö itsetuntoa, sitä alkaa miettiä että itsessä on jotain vikaa kun kukaan ei halua olla minun kanssani. "

Etkö sä lukenut edes otsikkoa? Tässä ketjussa oli kyse MAAN PÄÄTTÄJISTÄ ja heidän toimista. Onko sinun ehdotus siis se, että laaditaan lakipykäliä, joissa velvoitetaan rangaistuksen uhalla tervehtimään, juttelemaan ja kutsumaan juttuihin? 

Ja miten meidän päättäjämme voivat vaikuttaa kunkin yksilön käytökseen tässä asiassa? Tukka pois ja linnaan jokaiselta, joka ei yritä ystävystyä vieraiden ihmisten kanssa?

Nykysin lapset ja nuoretkin asuvat omissa huoneissan tai yksiöissään, jotkut eivät tule edes syömään perheen kanssa, siinä sitä opitaan, että some on paras ystävä.

Jos on täysipäinen ja varaa, niin kannattaa ottaa koira, se on yhtä hyvä ystävä ja parempikin kuin joku random-tuttava.