Jos ei saa töitä eikä onnistu opiskelussa

Hei tyttö, mä oon ihan fiiliksissä susta! Sä oot just se tyyppi, jonka kanssa mä haluisin pyörittää isoa perhettä. Me tehtäis niin paljon lapsia, että jengi luulee meitä kehittämäksi oman pienen armeijan.

Sä oot just se mimmi, joka saa mut sykkimään ja innostumaan. Haluun sut niin, että sun kanssa treenattais keskustassa ku kliseisesti treenattais. Yhteistä treeniä siis, me kova parivaljakko!

Ja hei, kun puhutaan seksistä, niin mä haluisin kyydittää sut pilvien päälle. Tehdään temppuja ja kokeillaan juttuja, joista ei tietenkään lähetä kertomaan äiteille tai papoille.

Mut se on vasta alkua, koska mun visiona on rakentaa kanssas tie loputtoman rakkauden ja lasten valtakuntaan. Meidän lapset tulee olemaan ihan mielettömiä - niinku mä ja sä, tietysti.

Joten mitä tuumaat, otetaanko haaste vastaan ja luodaan oma perheellinen paratiisi?

Ei huono idea. Itse vihaan lapsia joten kävin koulut ja menin töihin 

Oletko miettinyt ap että lapsesi seuraa jalanjälkiäsi eikä heistäkään ole sitten työelämään kun oma äitikin on saamaton vätys ja huono esimerkki 

Kun maleksin yksin öisillä poluilla,

katseen kääntäen taivaan tähtivyöhykkeisiin,

lapsuuden unelmissa laulelen hiljaa,

enkä halua olla loinenkaan enää. Sydän kaipaa rinnalleen toisen puolensa,

kumppanin, jonka rakkautta kantaa,

ei tarvitsisi olla yhdessä aina,

mutta tunteissaan tukis kuitenkin. Kuinka kaikuva hiljaisuus täyttää mun huoneen,

kun päivän paahtava helle väistyy vähitellen,

en halua olla loinenkaan enää,

vaan jakaa vanhemmuuden riemut sydänystävän kanssa. Yhdessä kulkea suloisen pienen käsi kädessä,

kotiin palata riemusta huumaantuneena,

olla läsnä kaikissa lapsensa hetkissä,

rakkaudesta eläen, huolehtien ja hymyillen. Kaipaus sydämessä vahvaksi muuttuu,

odotan, joka päivä toivoa itseäni kohti,

en halua olla loinenkaan enää,

vaan luoda yhdessä onnen hetkiä tuleviin päiviin. Mies puuttuu vielä, mutta usko ei hälvene, hän astuu elämään, kohtaa minut täällä,

silloin hänen rakkautensa lämmittää,

en ole enää loinen, vaan onnen löytänyt.

Vierailija kirjoitti:

Kun maleksin yksin öisillä poluilla,

katseen kääntäen taivaan tähtivyöhykkeisiin,

lapsuuden unelmissa laulelen hiljaa,

enkä halua olla loinenkaan enää. Sydän kaipaa rinnalleen toisen puolensa,

kumppanin, jonka rakkautta kantaa,

ei tarvitsisi olla yhdessä aina,

mutta tunteissaan tukis kuitenkin. Kuinka kaikuva hiljaisuus täyttää mun huoneen,

kun päivän paahtava helle väistyy vähitellen,

en halua olla loinenkaan enää,

vaan jakaa vanhemmuuden riemut sydänystävän kanssa. Yhdessä kulkea suloisen pienen käsi kädessä,

kotiin palata riemusta huumaantuneena,

olla läsnä kaikissa lapsensa hetkissä,

rakkaudesta eläen, huolehtien ja hymyillen. Kaipaus sydämessä vahvaksi muuttuu,

odotan, joka päivä toivoa itseäni kohti,

en halua olla loinenkaan enää,

vaan luoda yhdessä onnen hetkiä tuleviin päiviin. Mies puuttuu vielä, mutta usko ei hälvene, hän ast

Ihana runomies! Vai onko chagpt

Vierailija kirjoitti:

Oletko miettinyt ap että lapsesi seuraa jalanjälkiäsi eikä heistäkään ole sitten työelämään kun oma äitikin on saamaton vätys ja huono esimerkki 

Tietenkin kasvatan heidät paremmin. Kannustan ja rohkaisen sekä olen tukena elämässä muutenkin, toisin kuin omat vanhempani ja lähipiirini. Turvaverkon puuttuminen omasta elämästä sai minusta tämmöisen. Nyt on aikuisiällä tullut uusia ihmisiä ja varmasti lapsen isän myötäkin hyviä tyyppejä jotka auttaa kasvattamaan lapsista rohkeita ja elämää pelkäämättömiä

Ap

Jos et saa työpaikkaa etkä onnistu opiskelussa, niin ei hätää!

Kaikkeen työhön ei tarvita pitkiä opintoja eikä työn tekeminen myöskään vaadi työpaikkaa.

Työtä voi tehdä vallan hyvin vaikkapa kevytyrittäjänä.  Siinä ei kukaan kysy opintotodistuksia.  Toki tarvitset asiakkaita ja myös jonkin taidon, josta asiakkaat on valmiita maksamaan.

Voin opettaa pienessä hetkessä esim., miten pensasaita leikataan oikein.  Netistä löytyy myös ohjeita ja puutarha-aiheisesta kirjallisuudesta löytyy myös.  Taidon lisäksi pitää tietty hankkia myös jonkinlaiset työkalut ja kulkupeli.

Jos näet omakotitaloalueilla ylikasvaneita pensasaitoja, niin käyt vain jakamassa niiden talojen postilaatikoihin pikku mainoksia, joissa on yhteystietosi ja kerrot, mihin tuntihintaan aitaa leikkaat.  Voit laittaa myös könttähinnan, sillä se on ihmisille helpompi ymmärtää.

Kas näin.  Ei tarvii opskelupaikkoihin hakemista eikä vuosien kouluttautumista.  Ei tarvii lähetellä sadoittain työpaikkailmoituksia eikä toivoa turhaan, että joku niistä tärppäisi.

Ex-anoppini asui kuolemaansa asti rivitaloasunnossa, jonka etu- ja takapihalla oli sekä pensasaitaa että nurmikkoa.  Kummankaan leikkaamiseen ei tahtonut löytyä ketään halukasta.  Olisi siitä työstä maksettukin, mutta eipä vain löytynyt tekijöitä.  Tuskin oli ainoa vanhus jolla oli tällainen ongelma.  Ruohonleikkuuseenkaan ei tarvita kolutodistusta, diplomia tai ammatipätevyyttä.

Tässä on elantoa vasta kesäkaudelle.  Talviajaksi voi sitten kehittää jonkin muun vastaavan. Kyllä Suomessa on tekemätöntä työtä vaikka kuinka paljon.  Valmiiksi pedattuja työpaikkoja  on sitten vähemmän, mutta sitä en ihmettele yhtään.