Kolmin mä, mieheni ja sinä nainen.
Olisitko täällä.
Näköjään taas se fiksu avaukseni asiasta poistettu.
Ootkohan täällä ystävätär hyvä ?
Kommentit (3)
Niin hiljaa huoneen nurkkaan laskeutuu tämä outo, ihmeellinen hetki. On siinä kaikki, mistä unohduttu on: vain tuuli, valo, pitkä matka.
Ei tarvitse nyt pyytää, etsiä tai tietää, on vain tämä hengitys, ja tämä hetki. Maailma pyörii omalla radallaan, mutta minä – minä olen tässä.
Kuin kivi vanhan polun varressa, kuin oksa, johon aamu koskettaa: yksinkertaisesti olemassa, tässä hetkessä, kokonaan.
Vierailija kirjoitti:
Niin hiljaa huoneen nurkkaan laskeutuu tämä outo, ihmeellinen hetki. On siinä kaikki, mistä unohduttu on: vain tuuli, valo, pitkä matka.
Ei tarvitse nyt pyytää, etsiä tai tietää, on vain tämä hengitys, ja tämä hetki. Maailma pyörii omalla radallaan, mutta minä – minä olen tässä.
Kuin kivi vanhan polun varressa, kuin oksa, johon aamu koskettaa: yksinkertaisesti olemassa, tässä hetkessä, kokonaan.
Ei tuo ole meidän juttelua,tai sellaista mitä kumpikin tietää toisen tietävän
Jos oot niin kerro se sanoin mitkä tiedän