ADHD/ADD
Mitä hyötyä tai haittaa on tehdä 40-60-vuotiaille adhd/add diagnooseja?
Auttaako dg esim. työllistymään vai syrjitäänkö sitten enemmän. Onko edes resursseja kuntouttaakaan nykyään
Kommentit (11)
Vierailija kirjoitti:
Että saa lääkityksen, siksi niitä diagnooseja tehdään.
entä, jos ei lääkitystä edes aloittaisi kokeeksikaan. onko se dg silloin ihan turha.
Monelle se tuo itseymmärrystä ja hieman armoa itseään kohtaan. Vähän sama kuin moni iäkkäämpi sai kuulla koulussa joka päivä opettajalta olevansa tyhmä, sitten kuusikymppisenä selvisi, että hänellä olikin lukihäiriö jolle ei itse voinut mitään vaan asioita olisi pitänyt voida opetella toisin jotta olisi ollut samalla viivalla kuin muut.
Sillä on siis ihmiselle itselleen iso merkitys. Toisaalta voi saada myös muuta apua, esim. vertaistukea ja oppia samalla kikkoja millä muut pärjäävät arjessa.
No ainakin sillä voi ylpeillä iltapv-lehtien palstoilla. Kummallinen ilmiö, aiemminhan se oli joka kolmannella mukulalla, nyt aikuisilla.
Hyötyä: lääkkeet auttaa minua ja pystyn olemaan töissä ja opiskelemaan. En kuormitu enää niin helposti. Itsemyötätunto ja ymmärrys omia vaikeuksia kohtaan. Töissä en ole diagnoosia kertonut vielä.
Haitat: voi estää tietyt ammatit ja vakuutukset
Itse sain ADD diagnoosin vasta nelikymppisenä ja auttoi tosiaan ymmärtämään monta asiaa miksi on mennyt niin kuin on. Lääkitys on helpottanut elämää sen verran että olisipa nuoruudessa joku tämän huomannut niin olisi ollut hiukan helpompi elämä.
Aikuisella ADHD ei edes vapauta vastuusta, koska tuomio tulee riippumatta diagnoosista.
Vierailija kirjoitti:
Aikuisella ADHD ei edes vapauta vastuusta, koska tuomio tulee riippumatta diagnoosista.
Ainoa diagnoosi joka "vapauttaa vastuusta" (ei tosin sekään taloudellisesta) on vakava psykoosi. Ei diagnooseja sitä varten hankita, että niillä voisi välttää vastuuta tekemisistään.
Vierailija kirjoitti:
No ainakin sillä voi ylpeillä iltapv-lehtien palstoilla. Kummallinen ilmiö, aiemminhan se oli joka kolmannella mukulalla, nyt aikuisilla.
En keksi yhtään syytä ylpeillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aikuisella ADHD ei edes vapauta vastuusta, koska tuomio tulee riippumatta diagnoosista.
Ainoa diagnoosi joka "vapauttaa vastuusta" (ei tosin sekään taloudellisesta) on vakava psykoosi. Ei diagnooseja sitä varten hankita, että niillä voisi välttää vastuuta tekemisistään.
Paitsi lasten kohdalla. Yleinen käsitys on, ettei nepsylapselle voi pitää kuria ja varsinkin, ettei nepsylasta tule rangaista koska nepsy ei mahda käytökselleen mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aikuisella ADHD ei edes vapauta vastuusta, koska tuomio tulee riippumatta diagnoosista.
Ainoa diagnoosi joka "vapauttaa vastuusta" (ei tosin sekään taloudellisesta) on vakava psykoosi. Ei diagnooseja sitä varten hankita, että niillä voisi välttää vastuuta tekemisistään.
Paitsi lasten kohdalla. Yleinen käsitys on, ettei nepsylapselle voi pitää kuria ja varsinkin, ettei nepsylasta tule rangaista koska nepsy ei mahda käytökselleen mitään.
Riippuu käytöksestä. Jos rankaiset esim. autistista lasta siitä että tietty ääni, kirkas valo tai karkeasta materiaalista tehty vaate sattuu, mitä hyötyä siitä on? Pelkkää haittaa joka opettaa vain pelkäämään ihmisiä. Sama kuin aikuinen valittaisi hammaskipua ja hammaslääkärin sijaan joku potkaisisi munille kun kehtaat valittaa, ei muillakaan hampaita särje joten lopeta se turha valitus.
Että saa lääkityksen, siksi niitä diagnooseja tehdään.