Te jotka ette kuulu kirkkoon ja lapsennekaan eivät kuulu!

Vaikka en itse usko, se ei estä mua kunnioittamasta toisten uskoa.

mutta hmm.. vähän riippuu tilanteesta. Ei mitään periaatteellista estettä ole mennä kirkkoon, jos sitä koitat kysyä.

kun kutsu sellaisiin juhliin tulee. Kuitenkaan en osallistu noissa juhlissa virsien laulamiseen, rukouksiin tms, vaan olen vain paikalla ja kunnioitan tilaisuutta.

Voihan ne olla muuallakin kuin kirkossa. ap

sukulaista kohtaan. Meinaatko että ateisi on itsekeskeinen kusipää, joka vetoaa kirkkoonkuulumattomuuteensa, eikä osallistu juhlaan? Ei kirkko ole minulle mikään pahuudenpesä, se on rakennus siinä missä muutkin. Ei haittaa papin jaarittelut..kuuntelenhan minä sujuvasti lastensatujakin ;). En vain itse menisi kirkossa naimisiin, enkä kaipaa hautaamista siunattuun maahan jne. Kai kristittykin voisi minun häihin tulla, vaikka maistraatissa asian hoitaisinkin, eikö?

perinteitä liittyen koulun juhliin! ap

En kuitenkaan rukoile, laula virsiä tai käy ehtoollisella.

En ole huomannut kenenkään paheksuvan vaikken yhdy suureen ääneen uskontunnustukseen.

Ja muihinkin tilaisuuksiin velvoitan lapset osallistumaan, esim. koulun joulukirkko ja suvivirren veisuu. Kuuluu tapoihin ja yleissivistykseen.

Kirkko on juhlapaikka ja seremonia niiden ihmisten kulttuurin tapa hoitaa juhla. Ei sen kummempaa. Voi myös osallistua juttuihin kunnioituksesta ko. ihmisiä kohtaan, koska en anna niille muuta kuin rituaalista merkitystä. Samalla tavalla voisi osallistua johonkin eksoottisempaan seremoniaan.



isompi ongelma tuo on varmaan hyvin tiukasti jotain muuta uskontoa tunnustavalle. Siis jos on vaikka saatanapalvoja, kirkko voi tuntua väärältä paikalta. Muslimit taitavat pitää kristinuskoa tavallaan samana uskontona, vaikkakin pahasti eksyksissä olevana haarana. Mutta fundismuslimikaan ei varmaan tulisi kirkkoon?

Nehän ovat tuttavien tärkeitä juhlia.

En vaan rukoile enkä tunnusta uskoa. Virsiä saatan laulaa, koska pidän laulamisesta.

koulun yhteydessä. Minusta se ei ole sen paikka. Koulun tulisi edustaa uskonnottomuutta.

Siksi kyselen kun moni täälläkin kritisoi vanhoja perinteitä liittyen koulun juhliin! ap

Emme ole mitenkään ääripään ateisteja, mutta koulun jouluvalmistelut ovat tehneet koulunkäynnistä viimeisen kuukauden aikana varsin uskonnollisen. Joulujuhlaa on nimittäin valmisteltu päivittäin. Kyse siis ei ole parista tunnista joulujuhlassa, vaan useista viikoista.

Lapsemme oli mukana luokan enkelikuorossa, mutta kyllä se minusta tuntui hieman omituiselta kun lapsi kotonakin illat pitkät lauloi virsiä. No, toki hän laulaa muitakin todellisuuten perustumattomia lauluja, koska sellaisiahan suunnilleen kaikki laulut ovat. Ja söpö enkeli hän oli tietenkin ;) .

Kulttuurihistoriaa, vaikka en kuulu kirkkoon. Mun lapsen koulussa ei ole kirkkoa tänä vvuonna.

Siksi kyselen kun moni täälläkin kritisoi vanhoja perinteitä liittyen koulun juhliin! ap

Musta tää ei ole verrattavissa oleva asia, sillä ristiäiset, häät yms on uskonnollisia, jos niiden päähenkilöt/juhlakalut ovat niin halunneet, eli ovat itsekin uskonnollisia. Koulun juhlien sankareita taas ovat kaikki oppilaat, joista toiset eivät edusta kristinuskoa. Mielestäni se on asia, joka pitäisi huomioida.

ja laulan, rukoilen ja käyn ehtollisella, sillä minä uskon vankasti Jumalaan ja Jeesukseen, mutta kirkoon(luterilaiseen, mihin ennen kuuluin) en kuulu, koska siellä saa olla naispappeja, sekä kohta vihitään jo homojakin. Raamattu opettaa aivan muuta. Nykyään kuulun Helluntaiseurakuntaan, koska heillä mennään enemmän raamatun mukaan.

ja valtion laitoksen yleinen juhla ovat ihan eri asioita. Yksilötasolla jokainen saa tietysti juhlia merkkipäiviään miten haluaa ja vieraat kunnioittavat sitä. Koulun juhlan tulisi kuitenkin edustaa tasapuolisesti kaikkia oppilaita.

Minä en ole uskonnoton. Olen kotona saanut jonkinasteisen uskonnollisen kasvatuksen iltarukouksineen. Minulla on lapsenomainen luottamus ja halu uskoa rakastavaan ja hädässä auttavaan taivaan isään. Siihen olen lapsena kasvanut. Koulussa minulle tuli tutuksi tuomitseva ja syntejä vahtiva jumala ja erosin kirkosta 15-vuotiaana, kun koin tuon kaiken ahdistavana ja valheellisina.



Lapseni osallistuvat koulussa ev.lut uskonnonopetukseen omasta tahdostaan niin kauan kuin haluavat ja tekevät valintansa itse.

emme käy konfirmaatiotilaisuudessa kirkossa. Vihkimistilaisuuksiin ja hautajaisiin osallistun kirkossa. Pieni ääni sisälläni aina vain ihmittelee, miksi ihmiset jaksavat vannoa vihkivalan "jumalan kasvojen edessä" tai miksi ihmeessä ihmiset uskovat kuoleman jälkeiseen elämään?



En vain ikinä tule tätä ymmärtämään!