Lue keskustelun säännöt.
Nykypäivän työelämä on ihan surkeaa!
14.01.2024 |
Olen niin kyllästynyt. Olen vasta 44 vuotias ja työelämää on itselläni jäljellä vielä paljon yli 20 vuotta. Olen koittanut vaihtaa alaa ja minulla on 3 ammattia. Joka paikassa tulen saman asian kohtaamaan ennemmin tai myöhemmin. Vain perseennuolijat pärjäävät ja loistavat työelämässä. Miksei mihinkään enää kelpaa tunnollinen ja ahkera työntekijä. Aina pitää olla joku superpakkaus. Positiivinen sekä iloinen ja vapaallakin asua työpaikalla tai kirjoitella työpaikan watsapp ryhmään. Tavallinen ei enää kelpaa mihinkään. Sitten väsyn ja masennun kun ei riitä enää että tekee 40 tuntia viikossa, ja haluaa vapaapäivinä olla rauhassa.
Muistan kun aloitin työelämän kaupan alalla, niin silloin sielläkin oli vielä paljon työntekijöitä ja pyhät kiinni. Kaikki viihtyivät ja pidin työstäni. Kaikki vaan tehostetaan ja työntekijät imetään kuiviin joka paikassa. Porukkaa vähennetään ja pitää jaksaa aina vain enemmän pienemmässä ajassa, vain pomot rikastuu.
Kommentit (25)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Osan otot. Työelämää vielä 40 vuotta edessä. Samaa huomannut, että porukkaa vähennetään ja samalla pitäisi saada enemmän aikaa. Saa nähdä kauanko jaksaa.
Mää en jaksanut enää ja lähdin lätkimään. Nyt sitte kaiketi 10 vuotta työttömänä.
Jos en kelpaa tavallisena niin saavat potkia pihalle. Ei oo potkittu vielä.
Perseennuolijat pärjäävät, vaikka eivät tekisi yhtä paljon kuin sinä. Mitä jos sinäkin tekisit puolet hommista, nuolisit perseitä ja nostaisit samaa liksaa kuin ennenkin? Ehkä jopa saisit ylennyksen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä puolestani olen saanut havaita, miten työpaikkakiusaajien uraputki sen kuin etenee. Moni pääsee esimiesasemaan, korkeallekin. Yhteiskunta on mätä. On mukamas hienoja arvoja, mutta totuus on raadollinen. Jos on kiltti ja tunnollinen, päätyy helposti hyväksikäytetyksi tai kiusatuksi.
Kyllä tunnollinen työntekijä kelpaa. Alipalkatuksi, hyväksikäytettäväksi ja syyllistettäväksi. Firmat tarvitsevat sellaisia, jotta johto voi seivata itsensä ja kaverinsa tarvittaessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja menkää töihin huutelijalle niin minä olen töissä. Ollut ihan 15 vuotiaasta asti. Opiskellut oppisopimuksella yhden ammatin ja tehnyt töitä muiden opiskeluiden lomassa. Kertaakaan en ole työttömyyskorvausta nostanut. Mutta sitä juuri tarkoitan että tässäkö tämä elämä oli. Kuolen tuonne työpaikalle uupumukseen. Nyt jo alkanut sydänoireet ym vaivat. Terkuin Ap.
Niin ja työntekijöiden työehtoja meinataan vielä huonontaa,paikallista sopimista,kenkää voi tulla helpommin...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Samoja tuntemuksia alkaa olla ja siksi olen vähän miettinyt että lopetan työt joskus syksyllä. Säästöillä yritän pärjätä eläkeikään saakka ja toki keikkailen jos siltä tuntuu. T: tk lääkäri
Onneksi ihmiset muuttavat ulkomaille töihin tästä sairaasta maasta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen samaa mieltä ap kanssa. Burnoutin partaalla vedät töissä ja vapaallakin on oltava tavoitettavissa. Olin lomautettuna pari kuukautta niin silloinkin töistä kyseltiin työasioita ym piti hoitaa joitakin asioita. Raivostuttavaa. Joka viikko odotan lottovoitto kun mitään ratkaisua en ole löytänyt. Älkää menkö ainakaan pieniin perheyrityksiin ne on pahimpia. Palkkaa ei haluta maksaa muuta kuin minimi ja on tehtävä kolmen ihmisen työt.
Vierailija kirjoitti:
Perseennuolijat pärjäävät, vaikka eivät tekisi yhtä paljon kuin sinä. Mitä jos sinäkin tekisit puolet hommista, nuolisit perseitä ja nostaisit samaa liksaa kuin ennenkin? Ehkä jopa saisit ylennyksen.
Ei auta, sitä pitää tehdä ihan alusta asti työpaikassa, järjestelmällisesti. Jos olet tunnettu työmyyrä ja yhtäkkiä alat lusmuta, olet vain hankala ihminen. Pomot aka ihmiset aka eläimet ei kestä yllättäviä muutoksia. Huonoa käytöstä kestetään paremmin jos se on vakio.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä samoja fiiliksiä. Esimies soittelee saikulle ja lomalle perään, on närkästynyt jos en vastaa: olisi ollut vain nopea asia. Kyttäämistä, epäilyjä, kuulemma joutuu selittelemään minun asioitani. Olen sanonut, että mun asioita ei tartte edes kenellekään selitellä. Ollaan närkästyneitä kun kaikkiin kissanristiäisiin ens osallistu: ei kiinnosta vaikka ei olisi lastakaan kotona. Muutenkin tuntuu, että saa olla itsekin esihenkilönä paimentamassa ja selvittämässä koko ajan jonkun asioita. Olen väsynyt
Vierailija kirjoitti:
Menkää töihin 😫
AP:han on.
Vierailija kirjoitti:
Minä puolestani olen saanut havaita, miten työpaikkakiusaajien uraputki sen kuin etenee. Moni pääsee esimiesasemaan, korkeallekin. Yhteiskunta on mätä. On mukamas hienoja arvoja, mutta totuus on raadollinen. Jos on kiltti ja tunnollinen, päätyy helposti hyväksikäytetyksi tai kiusatuksi.
Niin, se on jännä havainto. Olen kohdannut työkuvioissa varmaan noin 300-500 ihmistä, mutta vain 2 on mun ns. black listilla. Eli sellaisia henkilöitä, joiden uraa seuraan siitä syystä, että en halua enää koskaan törmätä missään.
Nämä 2 ovat aivan eri ikäluokkaa, eri firmoissa, eri koulutus, eri sukupuolta jne.
Mutta mikä näitä kahta yhdistää (luonteensa lisäksi)? Harvinaisen kova urakehitys firman sisällä.
Olen ollut komekymmentä vuotta työelämässä ja huomannaut saman. Suorittavaa työtä tekeviltä vaaditaan yhä enemmän. Samaan aikaan herrakerros kasvaa kasvamistaan. Onneksi olen töissä hyvin suuressa yrityksessä jossa vaikuttaa voimakas ammattiyhdistysliike, vaikka en ole mikään ammattiyhdistysaktiivi, tämä mukavasti jarruttaa kaikkia ylilyötejä.
En todellakaan mene ylitöihin enkä vastaa vapaapäivänä puhelimeen. Pienet perheyritykset voivat olla lämminhenkisiä työpaikkoja, mutta todennäköisemmin olet orjana ja kyttäyksen kohteena. Vakava sairastuminen saa patruunan perheen näkemään punaista ja pahimillaan saat kenkää jollain tekosyyllä.
Vierailija kirjoitti:
Osan otot. Työelämää vielä 40 vuotta edessä. Samaa huomannut, että porukkaa vähennetään ja samalla pitäisi saada enemmän aikaa. Saa nähdä kauanko jaksaa.
Pitäisi jotenkin saada aikaan se muutos että työntekijöitä palkattaisiin enemmän. Kenties työnantajilta kaikki kiinteät työntekijämaksut pois ja kulut sellaisiksi ettei työmäärän keskittämiselle olisi taloudellisia syitä.
En usko että työnantajapuolen vaikuttaa mikään tuollainen. He ovat huomanneet että pienemmillä palkkakuluilla työntekijöiden selkänahasta repimällä saa paremmat voitot. Miksi siis palkata lisää kun aina on uusia tulijoita uupumaan seuraavaksi kun edellinen on yt kautta saatu ulos kun on sairastunut.
Maailma on pilalla.